Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/09/02/ollikivinen.htm

nettisanomat.fi torstaina 02.09.2004.

Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004.
Selkeä Eu-linja

Pääministeri Matti Vanhanen jatkoi toissa sunnuntaina selkeiden Eu-linjausten sarjaa, joka pitää kaikki hyvin selvillä maamme päämääristä ja politiikasta. Asettuminen vastustamaan neuvoa antavaa kansanäänestystä EU:n perussopimuksesta osoittaa samalla päättäväisyyttä, jota Eu-asioiden hoidossa välttämättä tarvitaan.

Koko perussopimuksen tiimoilla vallitsee suuri epäselvyys lähivuosien aikana. Kahdeksan maata on ilmoittanut pitävänsä kansanäänestyksen, ja esimerkiksi Britanniassa hyväksynnän saaminen on kiven takana. Sopimusta laadittaessa jätettiin täsmentämättä. mitä tehdään siinä tapauksessa, että jokin jäsenmaa hylkää sopimuksen. Pahin vaihtoehto on taantuminen nykyiseen, sekavaan Nizzan sopimukseen ja muiden vastaavien monimutkaisten sopimusten aikaan.

Pääministerin kannanotto sai varsin hyvän vastaanoton, vaikka monilla tahoilla esitettiinkin arvostelua siitä, että kansanäänestyksestä pidättyminen tehtiin hallitusryhmien johtajien keskuudessa kolmen miehen kesken. He eivät tietenkään toimi tyhjiössä vaan joutuvat ottamaan huomioon taustajoukkojensa tunteet. Päätöksen mutkaton tekeminen vahvistaa käsitystä, että heidän mielestään vaatimus kansanäänestyksestä ei ole ottanut tulta äänestäjien enemmistön keskuudessa.

Vanhasen päätös perustella kantaansa laajalla valtioneuvoston kanslian tiedotteella on uusi ja tärkeä muutos. Kansanäänestyksen vaatijoiden keskeinen peruste on ollut kansalaisten EU-tiedon lisääminen äänestyksen avulla. Pääministeri lupasi tietoa muilla keinoilla, ja hänen tiedotteensa on hyvä keskustelun avaus.

Pääministerin itsensä kirjoittama tiedote kannattaa lukea (www.vnk.fi/vn). Selkokielisyys on poikkeuksellisen tärkeää vaikeiden EU-asioiden kohdalla. Samalla tiedote torjuu myös niitä lukemattomia harhatietoja, jota perussopimuksesta liikkuu tietämättömyyden, kohtuuttoman kärjistämisen tai tarkoitushakuisen kampanjoinnin johdosta.

Pääministerin tärkein peruste on yksinkertainen: perussopimus ei ole muuttamassa EU:ta olennaisesti.

Selvittäessään ajatuksiaan julkisuudessa pääministeri viittasi yleisesti kansanäänestysdemokratiaan, joka on levinnyt monissa EU-maissa. Kehitys on sitä huolestuttavampi, mitä enemmän maita EU:hun liittyy. Tärkeiden päätösten tekeminen käy mahdottomaksi, jos jäsenmaissa järjestetään koko ajan kansanäänestyksiä uudistuksista.

Parempi vaihtoehto kansanäänestyksille on maamme perustuslain säätämä ja toimiva edustuksellinen demokratia. Edustuksellista demokratiaa täytyy vahvistaa, ei heikentää niin kuin kansanäänestykset tekevät.

EU:ssa on taas suuri pula vahvoista johtajista. Monet keskeiset pääministerit ja muut johtajat kamppailevat arjen todellisuudessa: luutuneita ja liian raskaita rakenteita täytyy muuttaa, mutta kansalaisten muutosvastarinta on vankkaa heti, kun johonkin etuisuuteen halutaan koskea.

Eu-johtajien sisäpoliittiset ongelmat liittyvät myös kansanäänestyksen ongelmiin.. Niistä suurin on se, että kansalaisilla on kansanäänestyksissä kiusaus purkaa kiukkuaan istuvan hallituksen politiikkaan. Koko valtakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää sopimusta saattaa heilutella vaikkapa nykyisten ja tulevaisuuden eläkeläisten suuttumus etujensa heikentämiseen, jolla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa.

Kansanäänestys on hyvin tunnepitoinen asia, jossa kannasta päätetään hyvin erilaisten näkökohtien nojalla. Yhden pienen esimerkin tarjoavat aikaisemmat kansanäänestystä vastustavat kolumnini ja niiden herättämä poikkeuksellisen suuri palaute. Ylivoimainen enemmistö eri mieltä olevista puhui eliitin halusta halveksia ja aliarvioida kansaa, ja ani harva puutui kriittisiin perusteluihin.

Monien on selvästi vaikea hyväksyä, että yhteiskunnassa on asioita, joista päättäminen täytyy jättää niille, joille demokraattisessa järjestelmässämme varataan aikaa perehtyä asioihin liki täyspäiväisesti useiden kuukausien tai vuosien ajan. Yksi tällainen asia on kysymys siitä. ajaako maamme kokonaisetua paremmin eläminen aikaisempien, erittäin vaikeaselkoisten EU-sopimusten nojassa, vai onko Vanhasen luettelemien vähäisten muutosten nieleminen kohtuullinen hinta perussopimuksen selkeydestä ja edistysaskeleista - useat tärkeät uudistukset noudattavat maamme toiveita.

Selkeä ongelma on lopullisen päätöksen tekevien kansanedustajien ja muiden poliitikkojen haluttomuus paneutua EU- ja kansainvälisiin asioihin. Se on onneksi parantunut suuren valiokunnan muututtua EU-valiokunnaksi, mutta sisä- ja talouspolitiikka hallitsevat edelleen kansanedustajien työtä - vanhat tutut asiat ovat uutta ja vaikeaa mukavampia.

EU-asiat luetaan vieläkin liian usein kansainvälisiin asioihin, vaikka ne ovat yhä selvemmin kaikkien jäsenmaiden yhteisiä, sisäpolitiikaksi luonnehdittavia asioita.

Kansanedustajilla on edessään tiukka työ, kun he toteuttavat edustuksellista demokratiaa ja paneutuvat oikeasti vaikeisiin EU-asioihin. Mikäli kansanäänestystä ei järjestetä, edustajilla ei ole tukenaan kansan automaattista selkänojaa. He joutuvat todella paneutumaan perussopimukseen ja selittämään sitä kannattajilleen ja muille äänestäjille, niin kuin Vanhanen tiedotteensa lopuksi patisti.

Sekä kansanäänestystä kannattavien että sitä vastustavien vaatimus kaikkien kansalaisten EU-tiedon lisäämisestä on erittäin tärkeä asia. Yhä laajenevassa yhteisössä on vaikea menestyä ilman yhdentymisen laajaa ymmärtämistä, eikä EU:n pitäminen kaukaisena kummajaisena palvele kenenkään etua.

Olli Kivinen
[email protected]
Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004.
Selkeä Eu-linja
(3/6 palstaa pääkirjoituksen vieressä ylhäällä, kuva 1 palsta.)

Lue myös!

Aikaisemmin mm.
Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004.
Leif Salmén-kolumni. Kenen valta?
Lukijan palsta.
Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi?
Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen.
Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat.
EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen.
Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma.  
Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat.
Pääministeri vastaa . Matti Vanhanen.
Perustuslaki jatkuu  extra! Antti Pesonen Pääministerin vastaus ei tyydytä. 
Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. 
Pääministeri Matti Vanhanen:  "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus 19.08 

  Lue myös: