nettisanomat.fi  -    nro 275 - extra
tiistaina  31.08.2004. -  tämän numeron etusivulle! 

Tiistaina 31. elokuuta 2004. Numero 275.

Kesäkalenteri 2004  Näyttelyt Suomen kartalla!

Saunan sytykkeistä:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Pe 04.04.2003.
"Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä."

Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja.

Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa jäädä sosiaaliturvan varaan.

Ajattelutapa edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi.

Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen teesejä.

Työhön yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten  - verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä työllisille.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät.

Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee.

Raportin oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään.

Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on ristiriitaista.

Useat tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä.

Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä.  

Jos työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä.

Sosiaaliturvasta on mahdollista saada aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa elävien tulotasoa.

Kelan ja Stakesin yhteisessä tilasto. ja tutkimushankkeessa on selvitetty toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä.  

Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti. Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä paranna kotitalouden taloudellista asemaa.

Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304 kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49 prosenttia asumistukea.

Kaikkia kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea sai samanaikaisesti 35 toimeentulotukitalouksista.

Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa olevien henkilöiden määrä on arviolta 55 000.  

Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin, joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten talous menee sekaisin.

Stakesin haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin esteinä.

Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen.

Kysymys ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa.

Olennaisia tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus- ja perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien päätösten hakemiseen.

Nämä tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai vuoden kuluttua.

Työttömien asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa. Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta kaikkein köyhimpien asemaa.

Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä.

Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes.

Saunan sytykkeistä! pm 20040804.

03.08

05.08

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteydenotto: [email protected]. Copyright nettisanomat.com 2004/275 Sivut valmisti Pertti Manninen 27.08.2004, ensimmäinen versio: 28.08.2004 11:18 (linkkejä 31.08.2004 15:48 ). Vanhempi toimittaja ja kesätoimittaja. Kuvannut Pertti Manninen. 
2004/08/31 nettisanomat.fi  - Pääkirjoituksessa viitattiin virheellisiin tietoihin. - Hyvä päätoimittaja Tapani Markkanen - suur-jyväskylän lehti keskiviikko 25.08.2004. Kommentti. - Anne Brunila - Markku Wallin - Tanskan malli  - 27.08.2004 - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.