Helsingin
Sanomat 30.10.2000, Fred Björksten
"Luontoa paremmaksi tietokoneella ja ilman"
|
"Minusta
on kohtuutonta, että Hannu Hautalaa nyt myös Helsingin
Sanomien kulttuurisivuilla nimitellään huijariksi syystä
että viittä (120:stä) Luontohetkiä-kirjassa
ollutta kuvaa on käsitelty digitaalisesti asiasta kertomatta."
... |
"Olisi
kyllä ollut parempi kertoa kuvien syntytapa - mutta huijausta?
Lähes kaikki painetut kuvat on jo parinkymmenen vuoden ajan käsitelty
digitaalisesti, yleensä tällöin säädetään
värejä, jyrkkyyttä ja terävyyttä, mutta joskus
muutakin. Närkästystä herättää nyt kuvien
yhdistely." |
"Realismin
aste voi vaihdella, ja tämä on tiedetty kauan. Aristoteles,
noin 384-322 e,Kr., kuvasi taidetta (realismia) Runousopissaan näin:
"Koska runoilija on jäljittelijä kuten maalari tai mikä
muu taiteilija tahansa, hänen on aina valittava yksi kolmesta jäljittelytavasta,
jäljiteltävä asioita joko sellaisina kuin ne olivat tai
ovat, sellaisina kuin niiden sanotaan tai ne näyttävät
olevan, tai sellaisina kuin niiden pitäisi olla."
(Suomennos Pentti Saarikosken.)" |
"Samanlaisia
jäljittelijöitä ovat myösluonnonkuvaajat - sekä
taidemaalarit että valokuvaajat. Heidän kuvansa voivat olla
ehdottoman realistisia reportaasikuvia.
Mutta usein eläimet
valokuvataan järjestetyllä ruokintapaikalla ja lavasteita
käyttäen."
...
"Maisemaa voidaan parantaa "kirvesretussilla"
tai lievemmin keinoin, noukkimalla risut ja roskat pois. Kuva pyritään
myös ottamaan kun valo, pilvet ja värit ovat parhaimmillaan,
ja toivottua vaikutelmaa voidaan vahvistaa vedostaessa tai digitaalisella
käsittelyllä." |
"Samaan
tapaan paransivat näkymiä kai jo Aristoteleen ajan maalarit.
Realismin tai
dokumentaarisuuden aste vaihtelee taiteilijan - mielestäni luonnonvalokuvaajat
ovat taiteilijoita - näkemysten ja myös kuvan käyttötarkoitusten
myötä." |
"Realistisemman
ääripään muodostavat valokuvat, jotka on luotu ilman
järjestelyjä, lavastuksia ja merkittävää kuvan
jälkikäsittelyä. Tähän ryhmään kuuluvat
reportaasikuvat - tai niiden parhaimmisto - jotka kertovat mitä
tarkkasilmäinen kuvaja todella löysi ja näki paikkaa
muuttelematta. |
Toisessa
ääripäässä ovat mainosten kuvat, jotka yleensä
ovat lavastettuja ja monella tavalla - varsinkin digitaalisesti - jälkikäsiteltyjä.
Väliin asettuvat
harrastajan kesämökkikuvat, joissa romut on siirretty syrjemmälle,
lapset kammattu ja sijoitettu parhaan kukkapenkin eteen. Samaan kastiin
kuuluvat monet luontokuvat ja lehtikuvat. Niissäkin esiintyjät
ovat asettuneet tai heidät on asetettu paikoilleen ja ympäristöä
on kohennettu." |
"Sekä
amatöörin että ammattilaisen kameran edessä maailmalla
on taipumus esiintyä sellaisena kuin se haluaa näyttäytyä
tai sellaisena kuin se halutaan nähdä - ei arkiasussaan."
|
"Osa
luonnonkuvaajista kokee uuden tekniikan uhkana perinteisen luonnonkuvauksen
uskottavuudelle. Mutta onko tilanne todella muuttunut digitaalisuuden
myötä?
Eikö perustilanne
Aristoteleen ajoista ole sitkeästi säilynyt samankaltaisena?" |
"Realismin
aste niin luontokuvissa kuin muissakin on vaihdellut ja vaihtelee kai
jatkossakin. Sekä puhdas reportaasi-dokumentti että paranneltu
näkymä säilyvät.
Digitaaliaika
tulee luomaan omat luontokuvansa, kuten loi valokuva-aika sitä
ennen." |
"Minusta
digitaaliajan kuvia on turha epäillä aiempien aikojen kuvia
huonommiksi - tai paremmiksi. Ne ovat erilaisia. Ne ehkä poikkeavat
vanhoista valokuvista saman verran kuin valokuvat vielä vanhemmista
maalauksista."
Fred
Björksten
luontovalokuvaaja. edustajiston puheenjohtaja Suomen valokuvataiteen
museon säätiö |