Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/11/02/evajakobssonkoulu.htm

Porvarilliset ryhmät rakensivat 1970-luvulla kouluhallintoon oman urkintaverkkonsa, joka seurasi vasemmistolaisten ministerien ja virkamiesten toimintaa. Porvariverkossa oli mukana 300 henkeä. He keräsivät tietoa ja välittivät sitä eteenpäin.

Säätiössä toiminut asiantuntijaryhmä seuloi tiedot ja valmisteli keskustalle, kokoomukselle ja muille porvaripuolueille sopivia vastaehdotuksia hallitukseen ja eduskuntaan. Toimintaa johdettiin ja rahoitettiin Vapaan koulutuksen tukisäätiöstä. Urkinnasta kerrotaan tohtori Jari Leskisen uudessa kirjassa.

(Sivu A3, 2/7 palstaa, kuukausiliitteen esittelyssä toisena juttuna.)

Helsingin Sanomat. Kuukausiliite. Marraskuu 2004. Lauantaina 30.10.2004.
Porvarien salainen säätiö.
Sotavahinkosäätiö varoilla rahoitettiin kamppailua
kouluihin tunkevaa sosialismia vastaan.
...
"Vasemmistovaaraan piti vastata. Siihen tarvittiin paljon rahaa ja taitavia organisaattoreita.

Marraskuun 16. päivänä 1973 kokoontui Helsinkiin parikymmentä tärkeää miestä saman pöydän ääreen. He olivat suurten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja teollisuusyritysten johtajia sekä yliopistomiehiä, poliitikkoja ja muita vaikuttajia.

Helsingin yliopiston kansleri Pentti Renvall alusti radikaaleista hankkeista, joita opetusministeriö ja kouluhallitus suunnittelivat. Renvall oli arvostettu historiantutkija ja vannoutunut kommunismin vastustaja.

Renvall oli vakuuttava esiintyjä ja sai vedota isänmaallisiin tunteisiin. Herroille kävi kutsu kylmän sodan asepalvelukseen. He olivat sodan käyneitä miehiä, nuorimmat viisissäkymmenissä. Yhtään naista ei paikalla ollut - paitsi tietenkin tarjoilijoina.

Esityksen jälkeen päätettiin perustaa koulutuksen tukisäätiö, jonka tehtäväksi annettiin torjua vasemmiston hankkeita. Vapaan koulutuksen tukisäätiö sai koko ajan rahoitusta Sotavahinkosäätiöltä. ja Max Jakobsonin johtama Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva antoi sille runsaasti tukea. Hankkeeseen upposi vuosittain satojatuhansia markkoja, vaikka valtaosa ihmisistä työskenteli vapaaehtoisesti.

Koulutussäätiön piti vaikuttaa taustalla ja näkyä julkisuudessa hyvin vähän.

Siinä se on onnistunut. Säätiö on toiminut kolmekymmentä vuotta, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteisestä arkistosta ei löydy yhtään lehtileikettä säätiöstä.

Jari Leskisen tutkimus kertoo ensimmäisen kerran yksityiskohtaisesti, mitä Vapaan koulutuksen säätiö teki.

Ensimmäiseksi se kartoitti opetusministeriön, kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen kaikkien virkamiesten puoluekannat. Työ tehtiin äärimmäisen salaisesti, mutta huolellisesti. Sen lisäksi käytiin läpi paljon muitakin opetusalan asiantuntijoita, lähes 700 nimeä.

Tulos oli hälyttävä. Vasemmisto oli saanut vahvan jalansijan virkamiesten joukossa. Niinpä päätettiin ryhtyä vastaiskuun.

Säätiö värväsi oman "salaisen tiedusteluverkoston" opetushallinnon sisälle. Siihen kelpasi valittuja keskustan, kokoomuksen ja pienten porvaripuolueiden kannattajia sekä muutamia oikeistodemareita.

"Jos kohteeksi valittu virkamies tunsi tukisäätiön tarkoitusperät omikseen, hän toimitti tukisäätiölle oman hallinnonalan tietoa sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa, oli tieto sitten salaista tai ei", Leskinen kertoo.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että opetushallinnon sisälle muodostettiin rinnakkaisorganisaatio, jota johdettiin Vapaan koulutuksen säätiöstä.

"Toiminnan päätarkoituksena oli torpedoida sellaiset Sdp:n sosialistisiiven ja Skdl:n ajamat koulutuspoliittiset hankkeet, joiden ei toivottu missään muodossa toteutuvan."

Säätiön salaisessa organisaatiossa oli 300 henkilöä. Siinä työskenteli kymmeniä "myyriä", opetushallinnon korkeita virkamiehiä. Hallinnon sisältä saadut muistiot kopioitiin ja välitettiin eteenpäin omassa verkostossa.

Toimintaa johti ydinryhmä, johon kuuluivat säätiön toiminnanjohtaja Jaakko Aho, tohtorit Matti Peltonen ja Manu Renko sekä kouluhallituksen osastopäällikkö Vesa Lyytikäinen ja työnantajien koulutusekspertti Heikki Hirvinen."
...
Porvarien salainen säätiö. Unto Hämäläinen
Helsingin Sanomat. Kuukausiliite. Marraskuu 2004.

(Sivu 38, 4/4 palstaa, otsikko 2 palstaa, yläreunassa "leima": ERITTÄIN SALAINEN.)
 

Helsingin Sanomat sunnuntaina 31.10.2004.
Oikeiston vastaiskua
johdettiin
Etelärannasta.
Unto Hämäläinen
...
On totuuden aika.

Toimittaja Jarkko Vesikansa (vas.) väitöskirja on ensimmäinen luotettaviin arkistolähteisiin perustuva tutkimus salaisesta tiedustelutoiminnasta, jota työnantajat kustansivat.

Se oli iso - ja kallis - hanke.

Samasta asiasta saadaan - aivan sattumalta - tietoa myös toista kautta. Tohtori Jari Leskisen (oik.) marraskuussa ilmestyvä tutkimus paljastaa, että kouluhallinnon sisälle rakennettiin porvarien salainen varjo-organisaatio. Se ulottui opetusministeriöstä kouluihin ja yliopistoihin. Organisaation piti torjua ja vesittää vasemmistolaisten virkamiesten suunnitelmat. Leskisen tutkimuksesta kerrotaan ennakkotietoja HS:n kuukausiliitteessä.

Porvarit olivat 1970-luvulla niin alakynnessä, että toiminta piti salata ja kieltää vuosikymmeniä jälkeenpäinkin. Enää siihen ei tarvetta. on totuuden aika.
...
Oikeiston vastaiskua johdettiin Etelärannasta. Unto Hämäläinen.
Helsingin Sanomat sunnuntaina 31.10.2004

(Sivu D4, n. 2/6 palstaa, kuva 1 palsta, pääjuttuun upotettuna).

Keskisuomalainen sunnuntaina 31.10.2004.
1970-luvun näkymätön Mannerheim-linja
PORVARIPUOLUSTUS: Eturintamassa puuhasivat EVA ja Sotavahinkoyhdistyksen säätiö.

HELSINKI
Eeva Nikkilä-Kiipula /STT

"Suomen tiede- ja koulutuspolitiikkaa 1970-luvulla ravistellut vasemmistoradikalismi synnytti vahvan, näkymättömän ja näihin päiviin tuntemattomaksi jääneen puolustusrintaman.

Rintaman muodostivat lähinnä porvarillisesti ajattelevat yhteiskuntapiirit. Sotavahinkoyhdistyksen säätiö sekä elinkeinoelämän johtavat vaikuttajat etunenässä Max Jakobsonin luotsaama Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

Niiden ja joidenkin oikeistososialidemokraattien myötävaikutuksella synnytettiin vuonna 1973 Vapaan koulutuksen tukisäätiö (VKTS) vastustamaan silloisen kouluhallituksen ja viime kädessä opetusministeriön koulutuspolitiikkaa.

Lisäksi vuonna 1977 lahjoitettiin Sotavahinkoyhdistyksen säätiön nimissä viestinnän professuuri Helsingin yliopistolle. Viran noin 525 euron perustamiskustannuksista yli puolet tuli EVA:n pussista. mutta sen roolista vaiettiin tiukasti.

Professuurin perustamisen lisäksi puolustusrintama huolehti siitä, että virkaan valittiin vain ja ainoastaan Osmo A. Wiio. Näin Helsingin yliopistoon luotiin vaihtoehto Tampereen yliopiston nordenstrengiläis-hemanuslaisen tiedotusopin opetukselle.

Tiedot ilmenevät valtiotieteen tohtori Jari Leskisen vielä julkaisemattomasta kirjasta Tulevaisuuden turvaksi (Sotavahinkosäätiö), joka on säätiön 50-vuotishistoria. Kirja julkaistaan 12. marraskuuta."
...

Kuvateksti: SYP:n pääjohtaja Mika Tiivola (vas.) oli yksi Vapaan koulutuksen tukisäätiön perustajajäseniä. Max Jakobssonin (oik.) johtama EVA puolestaan rahoitti merkittävästi säätiön toimintaa. Kuvassa Tiivola ja Jakobsson EVA-päivillä vuonna 1980. KUVA: HANSA PAULA/ LEHTIKUVA.

1970-luvun näkymätön Mannerheim-linja. Eeva Nikkilä-Kiipula /STT
Keskisuomalainen sunnuntaina 31.10.2004.

Ilta-Sanomat. Televisio.  Maanantaina 01.11.2004.
Salainen säätiö nakersi peruskoulua.

TV1 klo 20.00.
KOULUSOTAA KULISSEISSA tarjoaa taas yhden paljastuksen Suomen salaista historiaa.

Kiihkeän koulusodan vuosina 1970-luvun alussa professuureja ostettiin rahalla, elinkeinoelämän ja yliopistojen tutkimusyhteistyötä vauhditettiin, peruskoulu-uudistus aiottiin estää. Perustettiin säätiö. joka keräsi luottamuksellisia tietoja poliittisten puolueiden kokouksista ja valmisteltavina olevista asiakirjoista.

Juha-Matti Martikaisen ja Ari Lehikoisen toimittamassa ohjelmassa paljastetaan, mitä kulisseissa kähmittiin. Selviää myös, ketkä huippupoliitikot olivat toiminnassa mukana huolehtimassa siitä, minkälaisia työntekijöitä ja johtajia "vasemmistolaistunut" koululaitos tuottaisi. Elinkeinoelämä päätti laittaa miljoonia peliin.

Kuvateksti: Salaperäisen koulutussäätiön rahoittajina olivat Max Jakobssonin (kuvassa) johtama Elinkeinoelämän (EVA) ja Sotavahinkosäätiö.

Salainen säätiö nakersi peruskoulua.
Ilta-Sanomat. Televisio.  Maanantaina 01.11.2004.

(Sivu 31, 4/6 palstaa keskellä, värikuva 3/6 palstaa.)

TV1 Klo 20.00

Kuuluttaja: Suomessa käytiin kiihkeää koulusotaa 1970-luvun alkupuolella niin vasemmistokin kuin oikeistokin sekä elinkeinoelämä pyrkivät vaikuttamaan opetuksen sisältöihin kuulemme nyt ensimmäistä kertaa asianomaisilta mitä opetuksen kulisseissa tapahtui.
...
Springer - Erkko
 - Porvareiden verkko!"

Yliopisto ylioppilaille!
(Kylttejä mielenosoituksesta Porthanian edessä Helsingissä.)
...
Ministeri Max Jakobsson: Elinkeinoelämän piirissä oli huolestumista siitä, että tietynlainen vasemmistoradikalismi oli pääsemässä vaikuttamaan opetustoimintaan koululaitokseen korkeakouluihin ja niin edelleen
...
Max Jakobsson:  Eihän se julkista ollut joka suhteessa tottakai siin käytiin hyvin paljon sellaisia keskusteluja jotka joita ei tuotu julkisuuteen ja suunnitelmia joita ei haluttu julkaista ja niin edelleen mutta se varsinainen kamppailuhan sitten käytiin julkisessa keskustelussa ensinnäkin tiedotusvälineiden kautta ja eduskunnassa poliittisten puolueiden parissa ja niin edelleen
...
Max Jakobsson:  No evan rooli haluttiin salata ennenkaikkea sen takia että ei voitaisiin tehdä tästä poliittista kysymystä silloin vielä 77 oli oli aika vahva vastarinta tätä kohtaan ja ja haluttiin esittää niin että tämä henkilö joka valittiin professoriksi niin oli valittu ei ei poliittisista syistä vaan sen perusteella että hänellä oli tieteelliset ansionsa ja jos olisi sanottu että eva on tämän järjestänyt niin silloin olisi sanottu että siis tää  professori oli poliittinen nappula eikä eikä
Toimittaja: mutta käytännössähän näin oli 
Max Jakobsson: ehh heh he  no juu tällaista se elämä on heh heh he
...
Filip Pettersson: Kyllä me saimme aika mukavasti rahaa ehkä se johtui siitä että minä hopin pääjohtajana pystyin vaikuttamaan kulissien takana

Toimittaja: Pyhittääkö tässä tavallaan tarkoitus keinot?
Jari Leskinen: Niin se on kysymys joka varmasti vaatii pohtimista.
LOPPUTEKSTIT

Maanantaina 01.11.2004. TV1 klo 20.00.
KOULUSOTAA KULISSEISSA

nettisanomat tiistaina 02.11.2004.

Linkit tulossa!

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

nettisanomat.fi  - tiistaina  02.11.2004   - etusivu - nro 293 

Linkkejä 

03.08

05.08