|
JYVÄSKYLÄN
KÄRÄJÄOIKEUS |
Syyttäjän
rangaistusvaatimus |
Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta
valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään
nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana
toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2poistettu 09.12.2015). Hän
on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on
ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää,
että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko
on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan
asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa. |
| VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 565 Antamispäivä 23.4.2007 Diaarinro R 06/794 |
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen |
Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan
tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan
hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka
lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään
julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on
ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi.
Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2
momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä
ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. |
|
Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen http://www.12.fi/2004/08/12/karpeladromberg.htm |
 |
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. |  |
Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! |
 |
edellinen numero |
nettisanomat.com - toivo- torstaina 12.08.2004. etusivulle! - nro 269 |
seuraava numero |  |
|
Torstaina
12.08.2004. Matti Vanhanen ennen kohua. Katkelma Seuran kirjoituksesta: Hannu Toivonen: Politiikan kuolema. Seura 13.08.2004. (Jakelussa päivää aikaisemmin.) "Politiikan
kuolema. Pääministeri
Matti Vanhasen suosioluvut kansangallupeissa ovat niin suuria,
että jopa Vanhanen pitää niitä epänormaaleina. Mutta mihin
mittausten 85 prosentin lukemat perustuvat? Vai perustuvatko ne mihinkään? Matti
Vanhanen on ollut pääministerinä runsaan vuoden. Keskustalaisen
puoluetoverinsa, Anneli Jäätteenmäen katastrofaalisten pääministerikuukausien
jälkeen Vanhanen nousi hallituksen johtoon kuin vahingossa ja myös
omien suunnitelmiensa vastaisesti. Tekojensa
valossa ei yhden vuoden aikana ole tapahtunut kovin paljon sellaista,
mikä suoraan selittäisi Vanhasen megasuosion. Hallituksen asettamat
100 000 uuden työpaikan tavoitteet vaalikaudella ovat jo nyt
romuttuneet täysin, kuten demariministerit Antti Kalliomäki ja Tarja
Filatov ovat kuuluvasti todistaneet. Kesäkuussa 2004 työpaikkojen
määrä oli vuodessa jopa laskenut tuhannella. Vaalilupaukset
niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan.
Vanhanen on sanonut ei oman puolueensa lupauksille opintotuen
korotuksesta ja opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton nostamisesta.
Samoin on käynyt eläkeläisten kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen
kanssa, ja eläkkeiden indeksiä jopa kovennetaan alle 65-vuotiaille. Hurjimmin
on käynyt keskustaministeri Liisa Hyssälän maalailemille
kansaneläkkeiden 300 euron tasokorotuksille: todellisuudessa eläkeläiset
saavat seitsemän euron lisän ja senkin vasta vuoden 2006 alusta." Seura
13.08.2004. (Jakelussa päivää aikaisemmin.) Teksti Hannu Toivonen Ensimmäiset
kappaleet artikkelista, jossa myöhemmin Heikki Patomäki ja Esko
Antola arvioivat Vanhasta ja hänen tekojaan. Iltalehden viime
viikonvaihdenumerossa niitä ei Aarno Laitisen mukaan olekaan. "Vaalilupaukset
niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan." Hannu Toivonen
Iltalehti.
Lukijan palsta. Tiistai 10.08.2004. Syksyllä
valmistuu lakiesitys, jossa opintolainan kuukausimäärää esitetään
nostettavaksi 220 eurosta 300 euroon. Korkeakouluopintoihin myönnettävän
opintotuen taso nousisi tällöin 80 euroa kuukaudessa.
Iltalehti.
Lukijan palsta. Torstai 12.08.2004.
PS. Lue myös mm! Torstaina
18.03.2004. Pakko
painaa rahan perässä käsi ojossa. Koulukäräjät: Ikaalisten
liiketalouden opiskelijat maksavat opintotuella vuokria Tampereelle.
Puolet opiskelijoista käy töissä, sillä opintotuki menee vuokraan. Aamulehti
keskiviikkona 17.03.2004. Tulossa! Kaikki eivät
saa opintotukea. Ilta-Sanomat. Lukijat. 18v pojan äiti. Tulossa! "Välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa". Pääministeri Matti Vanhanen. Keskisuomalainen keskiviikkona 21.02.2004. Tulossa! Vanhasen opintoputki: 12 vuotta. Ylioppilaslehti. Äijänumero. Nro 18. 2003. Tulossa! Opiskelijoiden välinen tasa-arvo tärkeää. Helsingin Sanomat tiistaina 16.03.2004. Mielipide Oskari Nokso-Koivisto. Tulossa! Torstaina 15.07.2004. Ilta-Sanomat maanantaina 05.05.2004. Lukijalta. "Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin." Suvi Hautanen. Hallitus petti opiskelijat. Vanhasen
opintoputki: 12 vuotta. Ylioppilaslehti. Äijänumero. Nro
18. 2003. Tulossa! "Välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa". Pääministeri Matti Vanhanen. Keskisuomalainen keskiviikkona 21.02.2004. Tulossa! |
 Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta
vaatimus tukien korotuksista. " Liiton
mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä
kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan
taloudellisen perhetaustan merkitystä. Lea
Karhu, HS. Kaavio:
Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot
nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet
12 prosenttia.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta
vaatimus tukien korotuksista. " Liiton
mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä
kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan
taloudellisen perhetaustan merkitystä. Lea
Karhu, HS. Kaavio:
Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot
nousseet 20 prosenttia,
opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet
12 prosenttia. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta
vaatimus tukien korotuksista. " Liiton
mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä
kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan
taloudellisen perhetaustan merkitystä. Lea
Karhu, HS. Kaavio:
Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot
nousseet 20 prosenttia,
opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet
12 prosenttia.
|
|
Saunan
sytykkeistä: Sailaksen
ehdotukset pulmallisia köyhille. Valtiosihteeri
Raimo Sailaksen
johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla
harjoitetulle sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi
vallalle käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä
ja syrjäytymistä, vaan synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja. Työttömyyden
taustalla nähtiin liian antelias sosiaaliturva: työttömät eivät
hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa jäädä sosiaaliturvan
varaan. Ajattelutapa
edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa
hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi. Pohjoismaissa
työttömyyden
syitä on aikaisemmin etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki
ovat periaatteessa halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet
eivät aina takaa, että kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki
kynnelle kykenevät käyvät työssä ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia
varten, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille.
Valtiosihteeri Sailaksen työllisyystyöryhmän raportti toistaa
vastikkeellisuuden ja kannustamisen teesejä. Työhön
yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja
keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten - verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä
työllisille. Tässä
yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys
on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät
johdakaan toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät. Aikaisempaa
selvemmin köyhiä ovat juuri vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais-
ja toistuvaistyöttömät, joiden kohtaloa työllisyystyöryhmän
raportti ennen muuta käsittelee. Raportin
oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan
heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta
kannustetaan työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus
opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen
pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän
opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään. Tutkimusnäyttö
työn tarjontaan lisäävien toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan
ja työn kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen
on ristiriitaista. Useat
tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen
esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa
sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan
korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan
voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista
työssäkäyntiä. |
Jos
työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä työllistymiseen,
miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat pääosin
negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä. Sosiaaliturvasta
on mahdollista saada aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei
heikennä sen varassa elävien tulotasoa. Kelan
ja Stakesin yhteisessä tilasto. ja tutkimushankkeessa on selvitetty
toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä. Hankkeen
taustalla on
havainto, siitä, että työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä
on vähentynyt hitaasti. Tukien päällekkäisyys synnyttää
tilanteita, joissa pienituloisten kotitalouksien on vaikea parantaa
taloudellista asemaansa. Pahimmillaan kolmen yhtäaikaisen etuuden
tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien asema on äärimmäisen
vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä paranna
kotitalouden taloudellista asemaa. Marrasluussa
2000 toimeentulotukea sai 113 304 kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia
sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49 prosenttia asumistukea. Kaikkia
kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea
sai samanaikaisesti 35 toimeentulotukitalouksista. Samanaikaisesti
köyhyys- ja kannustinloukussa olevien henkilöiden määrä on arviolta
55 000. Työhön
siirryttäessä tukijärjestelmän
kankeus johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella
tasolla päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien
palautusvaatimuksiin, joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla
elävien ihmisten talous menee sekaisin. Stakesin
haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen
tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin
esteinä. Joissakin
tapauksissa erilaisten selvitysten vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin
lopettamiseen. Kysymys
ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset
hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa. Olennaisia
tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat,
tukien maksupäivät, palautus- ja perintäkäytännöt sekä se,
millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien päätösten hakemiseen. Nämä
tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno
etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai
vuoden kuluttua. Työttömien
asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin kehittää yhtä aikaa
parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta vielä
perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa. Tällöin
ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta
kaikkein köyhimpien asemaa. Tarvitsemme
lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä. Heikki
Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija
Stakes. Saunan sytykkeistä! pm 20040804. |
ILMOITA
ILMAISEKSI: LINKKI
UUSIMPIIN!
Torstaina
12.08.2004.  Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika (5. luokalla v. 1945). Veri. Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. |
Experience
the Reality. Kuva : Pertti Manninen. Tanja Karpela Show. Pohjaksi: Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. Tanja Karpela ja Suvi Lindén. 05.08.2004. Suvi Linden: Mihin Karpela unohti asumislisän korottamisen? Jatkoa tänään 12.08.2004. Tanja Karpela: Karpela vastaa Lindénille opintotuesta. Kaarina Dromberg: Dromberg vastaa Karpelalle. Tanja Karpela: Karpela vastaa jälleen Drombergille. |
ILMOITA
ILMAISEKSI:
LINKKI UUSIMPIIN!  Löperön
Sanomat.
Salapoliisikertomus siitä kuinka ylijohtaja Anne Brunilan jutun Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta väitteiltä putosi pohja pois ja kuinka löperösti asia korjattiin. |
Extra-tiistaina: Matti Nykänen Show. Anne Brunila Show. Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille. |
| |
Kesän hyvä teko: opeta lapsi
uimaan!
Kesäkalenteri 2004 Näyttelyt Suomen kartalla! |
VAAHTERAMÄEN EEMELI 14.8 asti ILMASTA RAHAA 22.8 asti Tampereen Komediateatteri | Forssan kansainväliset mykkäelokuva- festivaalit 27.-29.8. 2004. |
 |
Photoplay
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Etusivu | Tiistaina 12. elokuuta 2004. Numero 269. | Torstai on toivoa täynnä, ainakin. |
|
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Näinä aikoina. | ||||
12.08.2004 Viinaa kansalle!  | ||||
10.08.2004 
|
09.08.2004
|
05.08.2004  |
03.08.2004 extra 
|
29.07.2004 |
| 27.07.2004
extra |
26.07.2004
extra  |
22.07.2004
|
JUILLET
14 15.07.2004 |
08.07.2004
|
| 01.07.2004 | 24.06.2004 | 17.06.2004 | 10.06.2004 | 03.06.2004 |
| 27.05.2004 | 20.05.2004 | 13.05.2004 | 06.05.2004
 |
29.04.2004 |
| 22.04.2004 | ||||
| 18.03.2004. | 11.03.2004. | 04.03.2004. | 26.02.2004. | 19.02.2004. |
|
Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia. |
| ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN! |
|
Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia. |
|
 |
TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen. Yhteydenotto: [email protected].
Copyright nettisanomat.com 2004/269 Sivut valmisti Pertti Manninen
12.08.2004, ensimmäinen versio: 12.08.2004 18;46 (linkkejä 31.08.2004
16:17 ). Vanhempi
toimittaja ja kesätoimittaja.
Kuvannut Pertti Manninen. |
|
|
Muista maksuttomat arkistot! Tässä
muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se -
guardian.co.uk. |
|
|
|
edellinen numero |
nettisanomat.com - extra-tiistai 10.08.2004. etusivu - nro 268 |
seuraava numero | |
| 10.08.2004. Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika (5. luokalla v. 1945). Veri. Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Koe Todellisuus. Kuva vieressä: Pertti Manninen. |
Matti Nykänen Show. Taas Mattia viedään. Helsingin Sanomat Anne Brunila Show. Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin. Kuvia muistista. Minun sinfoniani. |
ILMOITA
ILMAISEKSI:
LINKKI UUSIMPIIN!  Sailaksen ehdotukset pulmallisia
köyhille. Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja Antti Parpo.
Helsingin Sanomat. Mielipide perjantaina 04.04.2003. Saunan
sytykkeistä |
Oikeusjuttu: Tästä kaikki alkoi: Ulosottomiehen ja kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi. Tarkka selostus! |
| |
Kesän hyvä teko:
opeta lapsi
uimaan!
Kesäkalenteri 2004 Näyttelyt Suomen kartalla! |
VAAHTERAMÄEN EEMELI 14.8 asti ILMASTA RAHAA 22.8 asti Tampereen Komediateatteri | Forssan kansainväliset mykkäelokuva- festivaalit 27.-29.8. 2004. |
