Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/08/10/annebrunila.htm

Tiistaina 10.08.2004. Pääkirjoitus. Matti Nykänen ja Anne Brunila. Showta pyörittävät kumpikin, toinen toki kuukausipalkalla. Tosiasioiden tunnustamisessa ja rehellisessä puheessa Matti vie kyllä voiton. Vertaa kahta showta keskenään: Matti Nykänen Show ja Anne Brunila Show. Pertti Manninen, nettisanomat tiistaina 10.08.2004. Pääkirjoitus.

Koe Todellisuus. Kuva: Pertti Manninen.

Aikaisemmin: "Median syytä ei ole mikään. Media tekee bisnestä ja niin teen minäkin." Matti Nykänen. Iltalehti keskiviikkona 03.03.2004. Julkaistu  numerossa, jossa omaa showtaan pyörittivät muun muassa Paavo Lipponen, George W. Bush sekä MTV3 ja Suomen Posti. nettisanomat.com 04.03.2004.

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Pääuutissivulla keskellä,  5/7 palstaa, josta kuva  2 palstaa.)

Brunila: Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta.

VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin.

Hanna Miettinen
Helsingin Sanomat

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila uskoo, että Suomen työllisyyteen saataisiin vauhtia, jos työvoimakoulutusta rukattaisiin Tanskan esimerkkiä seuraten. Tanskassa työllisyys parani, kun työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös poistettiin. Työttömyysturvaa ei voinut enää uudistaa vain menemällä koulutukseen. Sen sijaan työvoimakoulutusta alettiin toden teolla suunnitella työnantajien tarpeiden mukaan.

Tanskan-malliin kuului myös irtisanomiskynnyksen madaltaminen, mutta siihen Brunilan mukaan ei ole tarvetta Suomessa.

Keskeistä työllisyyden kannalta on myös syksyn tuloneuvottelujen tulos. Brunila perää neuvottelijoilta "isoa palkkamalttia".

Holmin ja Vihriälän pienipalkkaisen työn tukimallia Brunila pitää ongelmallisena.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen sen sijaan on hänen mielestään harkinnanvarainen keino.

Kuvateksti: Anne Brunila pitää Holmin ja Vihriälän mallia monin tavoin ongelmallisena.

KOTIMAA A7

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Kotimaa sivulla  A7 ylhäällä 7/8 palstaa, josta kuva 3  palstaa.)

Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta

Työttömien koulutukseen kannattaisi hakea mallia Tanskasta.
Holmin ja Vihriälän mallia VM:n ylijohtaja pitää ongelmallisena.

Hanna Miettinen
Helsingin Sanomat

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila suosittelee työttömyyden peittoamiseksi erittäin maltillista tuloratkaisua. lisää veronalennuksia ja parempaa työvoimakoulutusta.

Keskusta on ajanut ponnekkaasti pienipalkkaisten alojen tueksi niin sanottua Holmin ja Vihriälän mallia, jossa työllisyyttä parannettaisiin pienipalkkaisten työnantajamaksuja alentamalla.

"Voidaan kysyä, kuinka paljon työpaikkoja olisi hävinnyt ilman veronkevennyksiä"

Brunilan mukaan se olisi ongelmallista monesta syystä. Palkkaerot ovat Suomessa niin pienet, että tukimuoto pitäisi toimiakseen ulottaa hyvin laajaan joukkoon. Siksi se tulisi liian kalliiksi.

"Se voisi myös kannustaa työnantajia ja yrityksiä pilkkomaan töitä osa-aikaisiin ja lyhyempiin töihin, jolloin palkka olisi matalampi. Työnantaja voisi ottaa edun ilman, että työpaikkojen määrä tai toimeentulo paranevat", Brunila sanoo.

"Eihän kukaan halua sellaista mallia, että ihmiset kävisivät töissä ja saisivat niin vähän palkkaa, että sillä ei elä."

Kotitaloustyön verovähennys sen sijaan on Brunilan mukaan ollut yksi parhaiten työllistävistä tukimuodoista. Sen laajentamista hän pitää harkinnan arvoisena.

Työpaikat ovat nykyisen hallituksen aikana vähentyneet erityisesti teollisuudessa, mikä on antanut arvostelijoille tilaisuuden kyseenalaistaa veronalennusten jatkamisen mielekkyyden.

"Voidaan kysyä, kuinka paljon työpaikkoja olisi hävinnyt ilman näitä veronkevennyksiä. Kotimarkkinoilla ja palvelualoilla on syntynyt uusia työpaikkoja. Olen vakuuttunut siitä, että veronkevennyksillä on ollut siihen merkittävä vaikutus", Brunila sanoo.

Syksyn tuloratkaisuissa tarvitaan Brunilan mukaan "isoa palkkamalttia", jotta yritysten työllistämismahdollisuudet olisivat paremmat. Vastalahjaksi palkansaajien ostovoimaa voidaan parantaa tuloveroalennuksilla, kuten valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) on linjannut.

Brunila myöntää, että pelkillä veronalennuksilla ei työttömyysongelmaa saada hoidettua - "ei todellakaan!"

Hän olisi valmis remontoimaan työvoimakoulutuksen uuteen uskoon. Mallia voisi ottaa Tanskasta, missä on yksi Euroopan alhaisimmista työttömyysasteista.

Maan työllisyys parani nopeasti, kun poistettiin työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös, joka Suomen järjestelmään kuuluu.

Ennen koulutukseen mentiin vain työttömyysturvan uudistamisen takia. Nyt se vastaa paremmin työelämän tarpeita ja auttaa myös työllistymään.

"Tanskassa koulutetaan työllistymistä varten, eikä sitä varten, että ihminen pyörii työttömyysturvajärjestelmässä", Brunila selventää.

Tähän olisi hänen mielestään pyrittävä myös Suomessa. Työvoimakoulutusta pitäisi suunnitella tiiviimmin elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä ja TE-keskusten kanssa kunkin alueen tarpeita ajatellen.

Tanskassa työntekijät vaihtavat työpaikkaa vilkkaimmin Euroopassa. Irtisanomissuoja on alhaalla - mutta niin on myös yritysten työllistämiskynnys. Suomessa irtisanomissuojan alentamiseen ei Brunilan mielestä ole tarvetta. Koulutuksen ja työttömyysturvan välisen kytköksen poistaminen olisi keskeisintä.

"Tanskassa koulutetaan työllistymistä varten eikä sitä varten, että ihminen pyörii järjestelmässä"

Brunila siirtyi kesällä johtamaan Suomi maailmantaloudessa -ohjausryhmää eli niin sanottua globalisaatiotyöryhmää, kun tehtävässä toiminut Olli Rehn (kesk) valittiin Suomen EU-komissaariksi.

Ryhmän kesäkuussa julkistetussa väliraportissa esitettiin tuloveroalennuksia kautta linjan, ja lisäksi ylintä marginaaliveroastetta suositeltiin laskettavaksi korkeintaan 50:een.

"Osaamista syntyy liian vähän, jos verotus on kireä"

Esitys herätti arvostelua erityisesti Sdp:n piirissä. Epäiltiin jopa, että ryhmän tavoitteena on ajaa läpi jotakin laajempaa julkisten menojen leikkausohjelmaa.

"Emme me leikkauslistoilla mitään kilpailukykyä saa. Sellaisista ei ole keskusteltu kertaakaan", Brunila ojentaa epäilijöitä.

Hyvätuloisten veronalennukset ovat hänen mielestään perusteltuja siksi, että hyvää koulutusta ei jätettäisi hankkimatta ainakaan kovan verotuksen takia.

"Emme voi ajatella, että olisimme korkean elintason maa ilman, että teemme hyvän palkkatason töitä. Osaamista syntyy liian vähän, jos verotus on kireä", Brunila sanoo.

Globalisaatiotyöryhmän tavoitteena on kouluttaa suomalaisten osaamista ja edistää kilpailua.

Ulkomaisten ja suomalaisten yritysten investointeja halutaan Suomeen lisää, samoin hyvin koulutettua ulkomaista työvoimaa.

"Jos emme osaa nyt käyttää tätä etsikkoaikaa hyväksemme, näköpiirissä on hidas talouden kasvu. Sillä emme tätä hyvinvointivaltiota rahoita", Brunila varoittaa.

Kuvateksti: Työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan kytköksen poistaminen parantaisi työllisyyttä, arvioi VM:n ylijohtaja Anne Brunila.

VIIKON AVAAJA Säästöjen vaatija

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, kauppatieteen tohtori Anne Brunila, 46, tunnetaan tiukkana julkisten menojen säästöjen vaatijana. "Väestö ikääntyy", lienee yleisimpiä Brunilan suusta kuuluja lauseita.

Hänen mukaansa kuntien palveluita on tehostettava. Niitä ei pystytä rahoittamaan, eikä osaavaa työvoimaakaan riitä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Brunilaa kuvaillaan määrätietoiseksi luonteeksi, joka sai VM:n virkamiehiin vauhtia tultuaan taloon pari vuotta sitten. Sitä ennen hän toimi Suomen pankissa eri tehtävissä vuodesta 1992 lukuun ottamatta kahta vuotta, jotka hän oli EU-komission talous- ja rahoitusasioiden pääosaston neuvonantajana.

Välittömän virkanaisen sanotaan nousseen komission vuosinaan yhdeksi Euroopan talousfoorumien tunnetuimmaksi suomalaiseksi.

Brunila on naimisissa Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan Pekka Kettusen (sd) kanssa. Hänellä on aikuinen kehitysvammainen poika. Buddhalaisuudesta arvojaan ammentava Brunila nimeää suurimmaksi esikuvakseen Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman.

Hanna Miettinen

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Kotimaa sivulla  A7 ylhäällä 7/8 palstaa, josta kuva 3  palstaa.)

Linkkejä tulossa! Etsi myös nettisanomien hakemistosta!

Saunan sytykkeistä:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Pe 04.04.2003.

"Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä."

Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja.

Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa jäädä sosiaaliturvan varaan.

Ajattelutapa edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi.

Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen teesejä.

Työhön yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten  - verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä työllisille.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät.

Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee.

Raportin oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään.

Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on ristiriitaista.

Useat tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä.

Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä.

Jos työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä.

Sosiaaliturvasta on mahdollista saada aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa elävien tulotasoa.

Kelan ja Stakesin yhteisessä tilasto. ja tutkimushankkeessa on selvitetty toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä.

Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti. Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä paranna kotitalouden taloudellista asemaa.

Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304 kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49 prosenttia asumistukea.

Kaikkia kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea sai samanaikaisesti 35 toimeentulotukitalouksista.

Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa olevien henkilöiden määrä on arviolta 55 000.

Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin, joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten talous menee sekaisin.

Stakesin haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin esteinä.

Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen.

Kysymys ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa.

Olennaisia tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus- ja perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien päätösten hakemiseen.

Nämä tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai vuoden kuluttua.

Työttömien asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa. Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta kaikkein köyhimpien asemaa.

Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä.

Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes.

Saunan sytykkeistä! pm 20040804.

Linkkejä tulossa! Etsi myös nettisanomien hakemistosta!