Nettisanomat tiistaina 17. toukokuuta 2005.

Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi. 

Erään tutkimuksen anatomia: Jaana Kurjenoja: "Veropolitiikka ja verotuotot." Veronmaksajat.

Jot 2/2005

http://www.jot-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=692&kid=0 

“Jot 2/2005
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja:  Veronkevennyksen todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta

Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet vain kymmenesosaan alun perin lakiesityksissä arvioiduista kustannuksista, kun kaikki verotuksessa vaikuttavat tekijät huomioidaan.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa analysoitiin tilastollisesti henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina 1980-2003.

Vuosien 1996-2003 veronkevennysten kustannukset on arvioitu vastaavien vuosien lakiesityksissä yhteensä 4,8 miljardiksi euroksi vuoden 2004 rahassa. Tilastollisen analyysin perusteella kevennysten lopullinen suora kustannus oli kuitenkin vain 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisistä arvioista.

Tämä johtuu siitä, että varsinkin maksajapohjan merkittävä paraneminen on turvannut verotuottoja. Valtion tuloveron maksajia on entistä enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi. Kun entistä suurempi osa tulonsaajista maksaa euromääräisesti entistä enemmän veroja suuremmista tuloistaan, verotus tuottaa hyvin, vaikka veroprosenttia alennetaankin.

Kurjenojan mukaan ansiotulojen veronkevennykset ovat lisänneet veronmaksajien ostovoimaa ja nopeuttaneet myös arvonlisäverotuksen tuoton kasvua.

- Palkansaajan ostovoimalla on 1990-luvulla ollut selkeä yhteys taloudelliseen kasvuun ja tätä kautta arvonlisäverotuksen tuottoon.

Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti keventyi 5,5 prosenttiyksiköllä vuosina 1995-2003. Henkilöverotuksen reaalituotto oli vuonna 2003 12 prosenttia suurempi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Arvonlisäverotuksen reaalituotto taas oli 49 prosenttia suurempi vuonna 2003 kuin 1995.

http://www.veronmaksajat.fi/ (koko tutkimus, graafit)

Etusivu | Kaikki artikkelit”

Vaihe 2.

Veronmaksajat

http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3&VID=default&
SID=881209988922387&S=1&C=21812

“Hakutulos
Pääekonomisti Jaana Kurjenoja
Uusi kevennysmalli pienituloisille: ei enää kuntien kukkarolle (8.4.2003)
Veronmaksajien Jaana Kurjenoja selvitti, kenelle työ kannattaa: "Kannustinloukku nyt työssäkäyvien ongelma" (1.3.2004)
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja kiittelee päätöksiä kotitalousvähennyksestä: Pimeistä töistä tulee hölmöläisten hommaa
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005)
VKL:n tutkimukset
Hakutulos, VEROVINKIT
Hakusanalla ei löytynyt uutisia”

(Vaihe 2.2)

(Tämän vaiheen ohitin vauhdilla ensimmäisellä lukukerralla ja menin suoraan itse tutkimukseen).

Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005)

http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3856&
VID=default&SID=881209988922387&S=2&A=closeall&C=28354 

"EtusivuTutkimus & tilastotVKL:n tutkimuksetTutkimukset 2005Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005) 
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005) Takaisin 
 
Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on suuri merkitys myös verotuottojen kehittymisen kannalta. Viimeisen vuosikymmenen aikana on toteutettu mittavia veronkevennyksiä, yleensä tuloratkaisujen yhteydessä. Veroprosenttien jatkuvasta alenemisesta huolimatta reaaliset verotuotot ovat kasvaneet samana aikana selvästi.

Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan selvityksestä, joka täydentää tammikuussa julkaistuja laskelmia verotuotoista.

”Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on vahva yhteys verotuottoihin. Mitä laajemmin eri tekijöitä otetaan mukaan, sitä vaikeampaa on kuitenkin erottaa tekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja vaikutussuuntia. Siksi olisin näiden täydennettyjen selvitysten pohjalta erittäin varovainen esittämään tarkkoja määrällisiä kokonaisarvioita vaikutuksista”, Kurjenoja toteaa.

”Veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua eivätkä ne ole leikanneet verotuottoja. Veronkevennykset ovat lisänneet myös ostovoimaa ja vahvistaneet arvonlisäverotuksen tuottoa.”

Vuosina 1996-2003 tehtiin yleensä tuloratkaisuihin kytkettynä vuosittain tuloveroihin kevennyksiä, joiden valtion tulo- ja menoarvioesityksiin kirjattu kokonaissumma nousi 4,8 miljardiin euroon. Kevennykset tehtiin kautta linjan, mikä näkyy myös veroprosenttien suhteellisen tasaisesta alenemasta eri tulotasoilla. Tärkeimpinä kevennystapoina käytettiin valtion tuloveroasteikon alennuksia, kunnallisveron ansiotulovähennyksen korottamista sekä verotaulukoihin tehtyjä inflaatiokorjauksia.

Verotuottolaskelmien pohjana voidaan pitää sellaista teoreettista ja täysin staattista mallia, jossa tarkastellaan pelkästään veroprosenttien muutosten välitöntä vaikutusta kiinteään veropohjaan. Tällaisesta laskelmasta karsitaan pois verotuksen dynaamiset vaikutukset sekä lisäksi myös bruttokansantuotteen kasvun vaikutus verotuottoihin. Tällä tavoin laskettuna päädytään verotuottolaskelmissa 3,4 miljardin euron lukuun, joka luonnollisesti on lähellä tulo- ja menoarvioiden alkuperäisiä staattisia arvioita.

Toteutunut verotuottojen kehitys on kuitenkin ollut sellainen, että henkilöverotuksen reaalituotto ei ole pienentynyt lainkaan, vaan päinvastoin oli vuonna 2003 kasvanut 2,5 miljardia euroa eli 12 prosenttia suuremmaksi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Lisäksi kevennykset ovat osaltaan vaikuttaneet kulutusverojen tuottojen toteutuneeseen kasvuun. Arvonlisäverotuksen reaalituotto kasvoi samana ajanjaksona peräti 49 prosenttia.

Staattisten budjettilaskelmien ja elävän elämän välillä ei ole ristiriitaa, vaan kysymys on pelkästään verotuottoihin vaikuttavien eri tekijöiden rajaamisesta staattisten tarkastelujen ulkopuolelle. Tuloratkaisujen yhteydessä toteutetut veronkevennykset ovat osaltaan lisänneet kansalaisten ostovoimaa, mikä on luonnollisesti vaikuttanut toteutuneeseen talouskasvuun ja työllisyyteen. Verotuottojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa verotuksen maksajapohjan merkittävä paraneminen, eli valtion tuloveron maksajia on aikaisempaa enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi.

Lisäksi laskennallista veronkevennystä ovat osaltaan pienentäneet muun muassa kuntien päättämät veroprosenttien korotukset. Nämä verotuksen ja reaalitalouden vuorovaikutussuhteet, mukaan lukien verotuksen muutosten vaikutukset taloudenpitäjien käyttäytymiseen, ovat niin mutkikkaita, että veronkevennysten kokonaisvaikutuksia ei ole pystytty näissä tuottolaskelmissa erottelemaan muista tekijöistä.*)

”Erittelemisen vaikeudesta huolimatta olisi tärkeää, että verotuottojen dynamiikkaa tutkittaisiin entistä enemmän ja monipuolisemmin. Staattiset laskelmat tarjoavat yhden pohjan, ja jälkikäteen pystymme tilastoista näkemään, mikä kehitys on kokonaisuutena ollut. Tästä on kuitenkin vielä pitkä askel siihen, että edes karkealla tavalla pystyttäisiin erottamaan veronkevennysten vaikutukset muista verotuottoihin vaikuttavista tekijöistä”, Jaana Kurjenoja toteaa.

”Tällaisella arvioinnilla olisi kuitenkin niin merkittävä vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa hahmotettaessa, että vaikeuksista huolimatta arviointitapoja on hyvä pyrkiä kehittämään.”

*) Ero henkilöverotuksen toteutuneen 2,5 miljardin euron reaalituoton kasvun ja täysin staattisten laskelmien mukaisen 3,4 miljardin euron verotulojen alenemisen välillä jää näissä laskelmissa erittelemättömäksi. Laskelmien ensimmäistä versiota 20.1.2005 julkaistaessa kerrottiin, että vuosien 1996-2003 veronkevennykset hidastivat henkilöverotuksen tuoton kasvua 475 miljoonalla eurolla vuoden 2004 rahassa. Tämä luku ei kuvaa veronkevennysten kokonaisvaikutusta verotuottoihin, koska käytetyllä menetelmällä veronkevennysten vaikutusta ei saada riittävästi erotettua muista henkilöverotuksen tuottoihin samana ajanjaksona vaikuttaneista tekijöistä luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Veronkevennysten tuottovaikutusten arvioimisessa olisi lisäksi otettava huomioon kevennysten arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuottoja samana ajanjaksona lisännyt vaikutus.

Lisätiedot: pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 6188 7326, jaana.kurjenoja_veronmaksajat.fi (laita viivan tilalle @-merkki).

Tutustu selvitykseen:
(1371kB) Veropolitiikka ja verotuotot
Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003 -pdf  
Lisää uutisia"

Vaihe 3.

http://www.veronmaksajat.fi/uploads/pl9u0fxt.pdf 

“Verotietoa
42 7.4.2005 2. p. (20.1.2005 1. p.)
Veropolitiikka ja verotuotot
Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003
Jaana Kurjenoja.
Graafi: Arvonverolisän tuotto. Palkkaveroprosentti. Milj. e. %.
Veronmaksajat”

Vaihe 4.

Tässä etusivun graafissa jollakin aikajanalla (ei mainittu) jollakin asteikolla (ei mainittu) arvonlisäveron tuotto nousee aika jyrkästi kun palkkaveroprosentti laskee aika jyrkästi. Tutkimusta en sitten nyt enempää lukenut, joten en ole päässyt vielä siihenkään käsitykseen ymmärtäisinkö sitä.
Alussa olevassa tiivistelmässä on viittaus ja alaviite seuraavasti:
“Tutkielman 1 on tehnyt Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
1 Tässä 20.1 julkaistun tutkimuksen täydennetyssä versiossa kappaleen 6.4 tuottolaskelmia on täydennetty.”
Kopioin tutkimuksen etusivun yläosan kuvan.
Sitten ajattelin etsiä hiukan lisää netistä. Ja löytyihän sitä.

Taloussanomat
Sunnuntaina 15.5.2005 11:38

http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4182820.asp (linkki toimii vain 2 viikkoa!)

“Taloussanomat
Sunnuntaina 15.5.2005 11:38
Etusivun uutisia
00.01.1900
kello 00:00
-
Yle: Veroalen vaikutukset perustuvat laskuvirheeseen
Helsinki, 13. 5.
(STT)
Veromaksajien keskusliiton selvitys tuloveron kevennysten kustannuksista perustuu laskuvirheeseen, kertoi Ylen talousuutiset perjantaina.

Veronmaksajat julkisti tammikuussa selvityksen, jonka mukaan vuonna 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet kymmenesosaan alun perin arvioidusta. Vuosien 1996-2003 veronkevennysten arvioitiin vähentävän verotuloja 4,8 miljardia euroa. Veronmaksajien mukaan loppulaskuksi tuli kuitenkin 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisestä arvosta.

Ylen talousuutisten haastattelema Åbo Akademin kansantaloustieteen professori Markus Jäntti sanoi perjantaina, että laskemat perustuvat laskuvirheeseen.

Samaa mieltä oli myös Ylen haastattelema Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Wirén.

Jäntin mukaan veronalennusten dynaamiset vaikutukset eli, kuinka paljon alennukset rahoittavat itse itsensä, ovat todellisuudessa jääneet huomattavasti pienemmiksi kuin mitä laskelmissa on annettu ymmärtää.

Veronmaksajissa analyysin tehnyt pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoi perjantai-iltana STT:lle, ettei 475 miljoonan euron lopputulos ole laskuvirhe vaan se kuvaa verokertymän kasvun muutosta.

Kurjenoja myöntää, että hän tammikuussa selvityksen julkistamisen yhteydessä teki liian suoraviivaisia rinnastuksia.

- Olen tehnyt tutkimuksesta toisen painoksen, jossa selitetään, ettei 475 miljoonaa kuvaa kaikkia kustannuksia, mitä mahdollisesti veronkevennyksistä on tullut. Se kuvaa ainoastaan kasvun muutosta, Kurjenoja sanoo.

Tulosta artikkeli “

Vaihe 5.

JA.

Farmi-uutiset.
Lehti 2/05

http://www.farmi-uutiset.fi/artikkeli.php?aid=775&kid=0 
“Farmi-uutiset. Maaseudun yritystoiminnan tiedotuslehti.
Lehti 2/05
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja:
Veronkevennysten todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta

Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet vain kymmenesosaan alun perin lakiesityksissä arvioiduista kustannuksista, kun kaikki verotuksessa vaikuttavat tekijät huomioidaan.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa analysoitiin tilastollisesti henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina 1980-2003.

Vuosien 1996-2003 veronkevennysten kustannukset on arvioitu vastaavien vuosien lakiesityksissä yhteensä 4,8 miljardiksi euroksi vuoden 2004 rahassa. Tilastollisen analyysin perusteella kevennysten lopullinen suora kustannus oli kuitenkin vain 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisistä arvioista.

Tämä johtuu siitä, että varsinkin maksajapohjan merkittävä paraneminen on turvannut verotuottoja. Valtion tuloveron maksajia on entistä enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi. Kun entistä suurempi osa tulonsaajista maksaa euromääräisesti entistä enemmän veroja suuremmista tuloistaan, verotus tuottaa hyvin, vaikka veroprosenttia alennetaankin.

Kurjenojan mukaan ansiotulojen veronkevennykset ovat lisänneet veronmaksajien ostovoimaa ja nopeuttaneet myös arvonlisäverotuksen tuoton kasvua.

- Palkansaajan ostovoimalla on 1990-luvulla ollut selkeä yhteys taloudelliseen kasvuun ja tätä kautta arvonlisäverotuksen tuottoon.
Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti keventyi 5,5 prosenttiyksiköllä vuosina 1995-2003. Henkilöverotuksen reaalituotto oli vuonna 2003 12 prosenttia suurempi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Arvonlisäverotuksen reaalituotto taas oli 49 prosenttia suurempi vuonna 2003 kuin 1995.

http://www.veronmaksajat.fi/ (koko tutkimus, graafit)

Etusivu | Kaikki artikkelit “

Vaihe 6.

Valitut palat.

http://www2.valitutpalat.fi/p455328.html
“Valitut palat.
Tämä on ryöstö. Miten paljon suomalainen tosiasiassa maksaa veroja? Reino Rasilainen
...
Mitä me sillä saamme? Valtio ottaa auliisti, mutta antaa kitsaasti. Jaana Kurjenojan vuonna 2003 ilmestyneessä tutkimuksessa Lapsiperheiden verokurimus käy ilmi, että Suomi verottaa lapsiperheitä erityisen ankarasti eikä edes anna rahoille kansainvälisesti vertaillen kunnollista vastinetta.

”Suomalainen päivähoito on laadukasta, muttei mitenkään ainutlaatuista”, Kurjenoja sanoo. ”Maamme lapsilisät ovat vain niukkaa eurooppalaista keskitasoa.”

Suomi on verottamassa itsensä hengiltä. Harmaa talous kukoistaa, yritykset ja ammattitaitoinen työvoima siirtyvät vähitellen ulkomaille, kansantalous rapautuu. ”Maamme verojärjestelmä ei kannusta työntekoon”, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo. ”Verottaja rankaisee erityisen ankarasti aktiivisia, eteenpäin yrittäviä palkansaajia.”

(Jutun laskelmissa on otettu huomioon seuraavat palkansaajan maksamat verot ja veroluonteiset maksut: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksu sekä palkansaajan työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Laskelmissa on käytetty vuoden 2003 keskimääräistä kunnallisveroprosenttia 18,03 sekä keskimääräistä kirkollisveroprosenttia 1,3. Lapsilisät on mainittu, muita tulonsiirtoja ei.)”

Vaihe 7.

JA

Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu

http://nweb.waymaker.se/bitonline/2005/04/07/20050407BIT21700/04072170.htm 

“Veronmaksajat, tiedote 7.4.2005
Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: TALOUSKASVULLA JA VEROTUKSEN DYNAAMISILLA VAIKUTUKSILLA TIIVIS YHTEYS VEROTUOTTOIHIN

Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on suuri merkitys myös verotuottojen kehittymisen kannalta. Viimeisen vuosikymmenen aikana on toteutettu mittavia veronkevennyksiä, yleensä tuloratkaisujen yhteydessä. Veroprosenttien jatkuvasta alenemisesta huolimatta reaaliset verotuotot ovat kasvaneet samana aikana selvästi.

Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan selvityksestä, joka täydentää tammikuussa julkaistuja laskelmia verotuotoista.

”Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla on vahva yhteys verotuottoihin. Mitä laajemmin eri tekijöitä otetaan mukaan, sitä vaikeampaa on kuitenkin erottaa tekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja vaikutussuuntia. Siksi olisin näiden täydennettyjen selvitysten pohjalta erittäin varovainen esittämään tarkkoja määrällisiä kokonaisarvioita vaikutuksista”, Kurjenoja toteaa.

”Veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua eivätkä ne ole leikanneet verotuottoja. Veronkevennykset ovat lisänneet myös ostovoimaa ja vahvistaneet arvonlisäverotuksen tuottoa.”

Vuosina 1996-2003 tehtiin yleensä tuloratkaisuihin kytkettynä vuosittain tuloveroihin kevennyksiä, joiden valtion tulo- ja menoarvioesityksiin kirjattu kokonaissumma nousi 4,8 miljardiin euroon. Kevennykset tehtiin kautta linjan, mikä näkyy myös veroprosenttien suhteellisen tasaisesta alenemasta eri tulotasoilla. Tärkeimpinä kevennystapoina käytettiin valtion tuloveroasteikon alennuksia, kunnallisveron ansiotulovähennyksen korottamista sekä verotaulukoihin tehtyjä inflaatiokorjauksia.

Verotuottolaskelmien pohjana voidaan pitää sellaista teoreettista ja täysin staattista mallia, jossa tarkastellaan pelkästään veroprosenttien muutosten välitöntä vaikutusta kiinteään veropohjaan. Tällaisesta laskelmasta karsitaan pois verotuksen dynaamiset vaikutukset sekä lisäksi myös bruttokansantuotteen kasvun vaikutus verotuottoihin. Tällä tavoin laskettuna päädytään verotuottolaskelmissa 3,4 miljardin euron lukuun, joka luonnollisesti on lähellä tulo- ja menoarvioiden alkuperäisiä staattisia arvioita.

Toteutunut verotuottojen kehitys on kuitenkin ollut sellainen, että henkilöverotuksen reaalituotto ei ole pienentynyt lainkaan, vaan päinvastoin oli vuonna 2003 kasvanut 2,5 miljardia euroa eli 12 prosenttia suuremmaksi kuin 1995, jolloin palkkaverotus oli kireimmillään. Lisäksi kevennykset ovat osaltaan vaikuttaneet kulutusverojen tuottojen toteutuneeseen kasvuun. Arvonlisäverotuksen reaalituotto kasvoi samana ajanjaksona peräti 49 prosenttia.

Staattisten budjettilaskelmien ja elävän elämän välillä ei ole ristiriitaa, vaan kysymys on pelkästään verotuottoihin vaikuttavien eri tekijöiden rajaamisesta staattisten tarkastelujen ulkopuolelle. Tuloratkaisujen yhteydessä toteutetut veronkevennykset ovat osaltaan lisänneet kansalaisten ostovoimaa, mikä on luonnollisesti vaikuttanut toteutuneeseen talouskasvuun ja työllisyyteen. Verotuottojen kehitykseen on vaikuttanut muun muassa verotuksen maksajapohjan merkittävä paraneminen, eli valtion tuloveron maksajia on aikaisempaa enemmän ja heidän tulotasonsa on korkeampi.

Lisäksi laskennallista veronkevennystä ovat osaltaan pienentäneet muun muassa kuntien päättämät veroprosenttien korotukset. Nämä verotuksen ja reaalitalouden vuorovaikutussuhteet, mukaan lukien verotuksen muutosten vaikutukset taloudenpitäjien käyttäytymiseen, ovat niin mutkikkaita, että veronkevennysten kokonaisvaikutuksia ei ole pystytty näissä tuottolaskelmissa erottelemaan muista tekijöistä.*)

”Erittelemisen vaikeudesta huolimatta olisi tärkeää, että verotuottojen dynamiikkaa tutkittaisiin entistä enemmän ja monipuolisemmin. Staattiset laskelmat tarjoavat yhden pohjan, ja jälkikäteen pystymme tilastoista näkemään, mikä kehitys on kokonaisuutena ollut. Tästä on kuitenkin vielä pitkä askel siihen, että edes karkealla tavalla pystyttäisiin erottamaan veronkevennysten vaikutukset muista verotuottoihin vaikuttavista tekijöistä”, Jaana Kurjenoja toteaa.

”Tällaisella arvioinnilla olisi kuitenkin niin merkittävä vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa hahmotettaessa, että vaikeuksista huolimatta arviointitapoja on hyvä pyrkiä kehittämään.”

*) Ero henkilöverotuksen toteutuneen 2,5 miljardin euron reaalituoton kasvun ja täysin staattisten laskelmien mukaisen 3,4 miljardin euron verotulojen alenemisen välillä jää näissä laskelmissa erittelemättömäksi. Laskelmien ensimmäistä versiota 20.1.2005 julkaistaessa kerrottiin, että vuosien 1996-2003 veronkevennykset hidastivat henkilöverotuksen tuoton kasvua 475 miljoonalla eurolla vuoden 2004 rahassa. Tämä luku ei kuvaa veronkevennysten kokonaisvaikutusta verotuottoihin, koska käytetyllä menetelmällä veronkevennysten vaikutusta ei saada riittävästi erotettua muista henkilöverotuksen tuottoihin samana ajanjaksona vaikuttaneista tekijöistä luotettavan vaikutusarvion aikaansaamiseksi. Veronkevennysten tuottovaikutusten arvioimisessa olisi lisäksi otettava huomioon kevennysten arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuottoja samana ajanjaksona lisännyt vaikutus.

Lisätiedot: ekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 6188 7326, [email protected]

Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu, http://www.waymaker.fi/
Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa:
PDF “

Vaihe 8.

JA. (Jaana Kurjenojan kommentti Ulla Hämäläisen PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN TUKENA –kolumniin).

(http://www.labour.fi/kolumni/kolkom59.htm )

Jaana Kurjenoja Pääekonomisti, valtiot. tri. Veronmaksajain Keskusliitto
e-mail: [email protected]

KOMMENTTI 23.10.2003
KOMMENTTI ULLA HÄMÄLÄISEN KOLUMNIIN
Kirjoitan aina tutkimusteni tiivistelmät ja loppuluvut siten, että niistä on helppo katsoa tekemäni johtopäätökset ja tulkinnat. Jos siis haluaa kommentoida johtopäätöksiäni, ne löytyvät auki kirjoitettuina tiivistelmästä ja loppuluvusta. Niitä ei tarvitse muodostaa itse minun suuhuni (tai kynääni), kuten Ulla Hämäläinen on kolumnissaan tehnyt.
...

Vaihe 9.

http://www.labour.fi/kolumni/ptkol59.htm 

"Ulla Hämäläinen puh. (09) 2535 7346 e-mail: [email protected] 
KOLUMNI 20.10.2003
PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN TUKENA – MISSÄ MENNÄÄN?
Suomalaista päivähoitoa on totuttu pitämään laadukkaana ja kattavana. Muutama viikko sitten Veronmaksajien keskusliitto julkaisi kuitenkin tutkimuksen, joka tuli julkisuuteen päivähoidon näkökulmasta hyvin kielteisessä valossa. Verovaroin kustannettu päivähoitomme ei olekaan niin hyvää kuin olimme tottuneet ajattelemaan.
Raportissa esitellään päivähoitojärjestelmiä eri maissa. Helposti vertailtavia lukuja on koottu taulukoihin helposti pureskeltaviksi paketeiksi. Raportissa päivähoidostamme välittyy kuva, että suomalaisen päivähoidon kattavuus on heikko, maksut korkeita ja laatukaan ei taida poiketa muista maista. Uteliaisuus voittaa: on pakko tarkistaa, mistä oma vääristynyt kuvani suomalaisesta päivähoidosta voi olla peräisin.
Lähteet:
Kurjenoja, J. (2003), Lapsiperheiden verokurimus –  Lapsiperheiden verotus, lapsilisät sekä päivähoito 11 Euroopan maassa, Veronmaksajien keskusliitto, Verotietoa no. 37
...

Vaihe 10.

"Mikä on Tieteen linkkitalo?

http://www.linkkitalo.fi/FVL--About.php?PHPSESSID=1142463fc19e12a656975acb260e3c13

"Mikä on Tieteen linkkitalo?
Kenelle Tieteen linkkitalo on tarkoitettu?
Minkälaisia internetin aineistoja on Tieteen linkkitaloon kuvattu?
Mitkä ovat Tieteen linkkitalon aihealueet?
Kuinka paljon aineistoa Tieteen linkkitalossa on?
Kuka ylläpitää Tieteen linkkitaloa?
Kuinka usein Tieteen linkkitaloa päivitetään?
Mikä on Renardus? Mikä oli Virtuaalikirjasto?
Uutisia
Aineistoehdotukset & Muu palaute

Vaihe 11.

Sitten ajattelin ilmaisia arkistoja ja Kalevasta löysin.

Kaleva.plus.talous.
Talous 09:03 20.01.05

http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=458159 

“Kaleva.plus.talous.
Pohjois-Suomen suurin verkossa. Sunnuntai 15.5.2005
Talous 09:03 20.01.05

Veronmaksajat: Veroale maksoi odotettua vähemmän

Vuodesta 1996 aloitettujen tuloveron kevennysten todelliset kustannukset ovat jääneet kymmenesosaan alun perin arvioidusta. Veronmaksajain keskusliiton selvityksen mukaan veropotti ei supistunut ennakoidusti, koska veronmaksajia oli aikaisempaa enemmän, ja heidän tulotasonsa oli aiempaa korkeampi.

Lakiesityksiä laadittaessa vuosien 1996-2003 veronkevennysten arvioitiin vähentävän verotuloja yhteensä 4,8 miljardia euroa. Laskelmat perustuivat vuoden 2004 rahan arvoon.

- Tilastollisten analyysien perusteella kevennysten lopullinen suora kustannus oli kuitenkin 475 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia alkuperäisistä arvioista, päättelee liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tutkimuksessaan.

Tutkimuksessa on selvitetty henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöveron tuottoja vuosina 1996-2003.
STT"

Vaihe 12.

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id11660.html 

YLE24
“Katso uusimmat talousuutiset  Kuuntele uusimmat talousuutiset  Tekstiversio  Sunnuntai 15.05.2005

Veronalennukset olleetkin luultua epäedullisempia
Julkaistu 13.05.2005, klo 17.23 (päivitetty 13.05.2005, klo 21.19)Kuva: YLE24
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)

Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät olekaan niin edullisia valtiontalouden kannalta kuin on väitetty. Veronmaksajain keskusliiton taannoinen tutkimus veroalen vaikutuksista perustuu uusien laskelmien mukaan laskuvirheeseen, Ylen TV-uutiset kertoo.

Tutkijat, muun muassa useat kansantaloustieteen professorit ovat kuitenkin sitä mieltä, että virheen vuoksi vain näytti siltä, kuin veronkevennykset olisivat lähes maksaneet itse itsensä.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren ihmetteleekin, miksei merkittävää virhettä ole haluttu oikaista.

Liitto kertoi tammikuussa veropäivillään, että tehdyt liki viiden miljardin veronkevennykset ovat olleet erittäin edulliset. Veroale olisi leikannut verotuloja vain kymmesosan siitä, mitä oli odotettu.

Tulos tuki liiton vaatimia veronalennuksia ja sai laajalti julkisuutta. Veronmaksajat myöntää nyt kuitenkin itsekin, että on tapahtunut tulkintavirhe. Pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan käytössä olevalla menetelmällä ei kuitenkaan toistaiseksi voi suoraan sanoa, mikä oikea tulos olisi.

Viimeksi syksyllä päätettiin 1,7 miljardin euron veronkevennyksistä.
YLE24 “

Vaihe 13.

Yritys katsoa ja kuunnella tyrehtyi kuitenkin tiedon puutteeseen, linkki vei sivulle, jossa mainittua juttua ei ollutkaan. Muita saman uutislähetyksen juttuja oli kyllä!

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

Vaihe 14.

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

“ Etusivu Kotimaa Ulkomaat Talous Maakunnat Sää Urheilu Ympäristö Kulttuuri Pop 24h Languages
Katso uusimmat talousuutiset  Kuuntele uusimmat talousuutiset  Tekstiversio  Sunnuntai 15.05.2005

Kesko ostamassa pieniä kauppaketjuja
Julkaistu 14.05.2005, klo 10.29
Kuva: YLE
Suomen suurin vähittäistavarakaupan yritys Kesko suunnittelee pienempien kauppaketjujen ostoja.
Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki sanoo Turun Sanomien haastattelussa, että mahdollisia ostokohteita ovat muun muassa Tradeka ja Spar. Halmesmäki varoittaa myös harmaan talouden lisääntymisestä.
LUE LISÄÄ

USA rajoittaa Kiinan vaatetuontia
Julkaistu 14.05.2005, klo 07.23 (päivitetty 14.05.2005, klo 15.49)
Kuva: YLE24
Kiinan mukaan USA:n päätös rajoittaa Kiinasta tuotavien tekstiilien määrää rikkoo kansainvälisiä kauppalakeja. Kiinan kertoo harkitsevansa vastatoimia WTO:n kauppasäännösten puitteissa. Kiinan tekstiilivienti on kasvanut rajusti sen jälkeen, kun 30 vuotta voimassa ollut kiintiöjärjestelmä poistui käytöstä vuoden alussa.
LUE LISÄÄ

Veronalennukset olleetkin luultua epäedullisempia
Julkaistu 13.05.2005, klo 17.23 (päivitetty 13.05.2005, klo 21.19)Kuva: YLE24
Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät olekaan niin edullisia valtiontalouden kannalta kuin on väitetty. Veronmaksajain keskusliiton taannoin huomiota kerännyt tutkimus veroalen vaikutuksista perustuu uusien laskelmien mukaan laskuvirheeseen, Ylen TV-uutiset kertoo.
LUE LISÄÄ
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)
...
Tämä sivu on optimoitu 1024x768 resoluutiolle. “

Vaihe 15.

YLE24 Sunnuntai 15.05.2005

“ YLE24 UUTISET URHEILU SÄÄ AJANKOHTAISOHJELMAT ERITYISUUTISET MEDIASALI MOBIILI
Lataa Windows Media / Real Player Usein kysyttyä Palaute
Valitse ohjelmaAamu-tvAlueelliset tv-uutisetA-ohjelmatKulttuuriuutiset/Kult-TVLauantaiseuraMaailmannäyttämölläTalousuutisetTV-OddasatUutisetUutisjututUutismixiUutispäivä/-viikkoViittomakieliset uutisetYLE news

Uutisvideot ovat nähtävissä ainoastaan Real-muodossa.
Paperityöntekijöiden lakko alkaa (la 14.5.)
Uzbekistanin kapina jatkuu verisenä (la 14.5.)
Lääkärintodistuksia koskevaa käytäntöä selvennetään (la 14.5.)
Ilmavoimat varautuu kansainvälisiin tehtäviin (la 14.5.)
Paperiteollisuuden työtaistelut yritetään välttää (pe 13.5.)
Lakolla olisi tuntuvia vaikutuksia talouteen (pe 13.5.)
Poliisin peitetoiminta laajenemassa (pe 13.5.)
Virolaiset rikollisliigat värväävät työntekijöitä Suomeen (pe 13.5.)
Uzbekistanissa vakavia mellakoita (pe 13.5.)
Rautavaaran Rasputin-ooppera uusintaensi-iltaan (pe 13.5.)
Saksa hyväksymässä Suomen metsäsertifikaatin (to 12.5.)
Suojelupoliisi uuteen syyniin (to 12.5.)
Töölön matkatoimiston johtajat syyttelevät toisiaan (to 12.5.)
USA aloittamassa uudelleen sukkulalennot (to 12.5.)
Kampin liikenneterminaali valmistui (to 12.5.)
Muotikuvan historiasta näyttely Helsingissä (to 12.5.)
på svenska | in english
Tämä sivu on optimoitu 1024x768 resoluutiolle. “

Vaihe 16.

Mielenkiintoa ei enää voimut pidättää paitsi nälkä. Tankattuani taas muistin että Turun Sanomien arkisto on maksuton ja jännitin mitä löytäisin. Tässä samalla ajattelin sitä kuinka esimerkiksi Helsingin Sanomat on julkaissut jutun ja tietenkin jättänyt oikaisun kertomatta, vaikka virhe on ollut tiedossa jo kuukauden, Brunilan tapausta muistaen.
Ja mitä? BINGO! Jäntti olikin kertonut nimenomaan asiasta Turun Sanomissa. Eipä minun enää tarvinnut enempää juttua kirjoittaa tai paheksua. Tukka nousee pystyyn:

Turun Sanomat.
Talous 23.4.2005 4:02:07

Vaihe 17.

No ajattelin kantaa korteni kekoon ennen jääkiekkomatsia ja purkaa Ylen uutislähetyksen, ellen ole jo jotakin päälle nauhoittanut!
Uutinen:

Yle 24 uutiset. TV1.
Perjantaina 13.03.2005 klo 23.05.

Vaihe 18.

Ja aina vain asiaa selvitettyäni löysin maamantaina  16.05.2005 vielä jutun osoitteesta:

http://karl.hkkk.fi/~haaparan/
Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf 
Siinä

"Verotutkimuksen vaikeudesta"

Pertti Haaparanta. professori Helsingin kauppakorkeakoulu ja Jukka Pirttilä. erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos

Verotutkimuksen vaikeudesta*

1. Johdanto

Jaana Kurjenoja (2005) tarttui haastavaan aiheeseen tutkiessaan sitä, kuinka paljon viime vuosien tuloveroalennukset ovat tulleet maksamaan. Hänen päätuloksensa on, että vuosien 1996-2003 veronalennusten kustannukset jäävät kymmenesosaan eli noin 475 miljoonaan euroon ennakoidusta 4,8 miljardista.

Kritisoimme jo aiemmin (HS 30.1.05) tätä tutkimusta ja ennen muuta sitä seurannutta uutisointia. Koska sanomalehden yleisönosastossa ei voi esitellä laajasti näkemyksensä perusteluja, yritämme tässä valottaa tarkemmin kriittisyytemme syitä.

2. Miten tulisi tutkia?

Peruskysymys on se, kuinka paljon verotuloja olisi saatu, jos veronkevennyksiä ei olisi tehty. Tätä verrataan sitten toteutuneeseen verokertymään, ja erotuksena saadaan veronalennusten kustannukset.

Yksinkertainen tapa on ajatella, että verotuksella ei ole käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin veronalennuksen hintalappu on suoraan kevennyksen määrä kerrottuna veropohjan koolla. Jos ajatellaan, että valtion menoja ei samanaikaisesti muuteta, ja kuluttajat eivät ole täysin ricardolaisia, heidän kulutuskysyntänsä kasvaa, ja osa alennuksista tulee takaisin muiden verojen tuottona.

Monimutkaisempi, ja oikea, tapa olisi ensin arvioida verotuksen käyttäytymisvaikutukset: kuinka työn tarjonta, työmarkkinoille osallistuminen, veronkierto, investoinnit yms. muuttuvat kun verotusta muutetaan. Paras lähestymistapa tähän on käyttää huolellisesti koottua mikroaineistoa, jolloin vaikutusten identifioinnissa voidaan käyttää hyväksi sitä seikkaa, että samanaikainen veromuutos vaikuttaa eri tavoin eri tahoihin. 1 Tämä tarjoaa mahdollisuuden puhdistaa tuloksista muut samaan aikaan tapahtuneet makrotason muutokset. Toinen, täydentävä mahdollisuus on käyttää maiden välistä paneeliaineistoa. 2

Mikroekonometrista tutkimusta on maassamme tehtykin. Esimerkiksi Laine ja Uusitalo (2001) perehtyvät kannustinloukku-uudistuksen vaikutuksiin. Alustavia tuloksia Lapin Sosiaaliturvamaksualennuskokeilun vaikutuksista työn kysyntään tarjoavat Korkeamäki ja Uusitalo (2005).

Kun käyttäytymisvaikutusten suuruudesta on käsitys, ne voidaan yhdistää staattiseen analyysiin tai haluttaessa jopa makromalliin (esimerkiksi Suomen Pankin AINO-malliin), jolloin saadaan periaatteessa paras mahdollinen kokonaistalouden tason vaikutusarvo.

3. Kurjenojan työn kritiikkiä

http://karl.hkkk.fi/~haaparan/Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf

Kurjenojan tutkimus ei sisällä mitään edellä kuvatun kaltaista analyysiä, vaan siinä estimoidaan alla olevan tyyppinen malli (s. 37):
...
1. Kurjenoja ei selitä sitä, miksi hän on spesifioinut estimoitavan yhtälön niin kuin on tehnyt.
…
2. Samoin raportissa selitetään puutteellisesti, kuinka yhtälön avulla päädytään keskeiseen tulokseen.
…
3. Yhtälön tulkinnaksi raportissa esitetään, että verotuoton alenema on ennakoitua pienempi siksi, että ansiotaso on noussut, ja veronmaksajia on siirtynyt ylempiin ja raskaammin verotettuihin tuloluokkiin (s. 38). Mielestämme tämä ei voi olla oikea tulkinta, sillä jos ansiotaso muuttui, nämä muutokset olivat yhteydessä BKT:n muutoksiin, mutta yllä oleva luku saatiin olettamuksella, että BKT ei muutu.
…
Lopuksi on selvää, että Kurjenojan estimointeja häiritsee potentiaalisesti huomattava simultaanisuusongelma. Verot vaikuttavat tietysti myös BKT:hen. Samalla logiikalla kun verotuotto kasvaa, voidaan veroastetta laskea. Mitään luotettavia tuloksia ei voi saada, ellei tätä simultaanisuusongelmaa joillakin tavoin oteta huomioon.

http://karl.hkkk.fi/~haaparan/Kurjenojasta%20verotutkimuksen%20vaikeudesta.pdf 

4. Lopuksi

Koska Kurjenojan tutkimuksen aihe on niin kiinnostava, media tarttui tuloksiin hanakasti ja julkaisi ne sellaisinaan (näin esimerkiksi talouslehdet Kauppalehti ja Taloussanomat, ja MTV3:n ja YLE:n TV2:n talousuutiset, Turun Sanomat, pääkirjoitus 22.1). Tämä tutkimuksen saama huomio yhdessä siihen liittyvien tulkinta- ja muiden ongelmien kanssa sai meidät puuttumaan tutkimukseen ja sen uutisointiin julkisesti.

Vastineessaan (HS 4.2) Kurjenoja kritisoi meitä siitä, että esitämme kritiikkiä, mutta emme itse ole tuottaneet tutkimuksia. Se, että tutkimusta ei paljon Suomessa tehty, on tietysti totta. Poikkeuksia toki on, kuten edellä mainitut esimerkit osoittavat. Tutkimuksen vähäisyys ei sen sijaan ole perustelu sille, että ehkä alun perin taustaselvitykseksi, ei varsinaiseksi tutkimukseksi tarkoitettu työ raportoitiin Veronmaksajien keskusliiton toimesta näyttävästi julkisuudessa uutena, käänteentekevänä tutkimuksena aiheesta.

----

* Kiitämme Jaana Kurjenojaa datasta ja Roope Uusitaloa hyödyllisistä neuvoista. Kaikki vastuu on toki meidän.
1 Blundell (1995) tarjoaa erinomaisen tällaisen lähestymistavan peruskuvauksen.
2 Koskela, Pirttilä ja Uusitalo (2004) vetävät yhteen tällaisia tutkimuksia siitä, kuinka verotus vaikuttaa työllisyyteen.

Kirjallisuus
Blundell, R. (1995) “Tax policy reformi - why we need microeconomics?”, Fiscal Studies, vol 16, 106-125.
Ilmakunnas, S. (1997) “Female labour supply and Word incentives”, Labour Insitute for Economic Research Studies 68.
Korkeamäki, O. ja R. Uusitalo (2005) “Emplyment effects of a payroll tax cut - evidence from a regional tax subsidy experiment” VATT, julkaisematon käsikirjoitus.
Koskela, E., J. Pirttilä ja R. Uusitalo (2004) “verotuksen vaikutus työllisyyteen”, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2004.
Kuismanen, M. (1998) “Labour supply, unemplyment and income taxation: An empirical application for Finnish females”, VATT Discussion Papers 145.
Kurjenoja, J. (2005) “Veropolitiikka ja verotuotot. Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003”, Veronmaksajat, Verotietoa 42.
Laine, V. ja R. Uusitalo (2001) “Kannustinloukku-uudistuksen vaikutukset työvoiman tarjontaan”, VATT-tutkimuksia 74.

Vaihe 19.

Mukana olivat (ainakin):

Lue myös!