Helsingin
Sanomat torstaina 19. kesäkuuta 2003. Nimiä tänään.
Kuolleet. Akateemikko Georg Henrik von Wright
Tutkija oli loogikko, filosofi ja taisteleva
humanisti
Akateemikko Georg
Henrik von Wright kuoli kotonaan Helsingissä
maanantaina 16 kesäkuuta täytettyään juuri
87 vuotta. Hän oli syntynyt 14 kesäkuuta 1916 Helsingissä
suomenruotsalaiseen aatelisperheeseen, jonka kantaisä
oli muuttanut Skotlannista 1600-luvulla.
Georg Henrik von Wright oli yksi 1900-luvun logiikan ja analyytisen
filosofian kansainvälisesti tunnetuimmista hahmoista,
jolla oli poikkeuksellinen arvovalta ja sillanrakentajan asema
yli filosofisten koulukuntarajojen.
Samalla
hän oli kotimaisilla kielillä henkevästi kirjoittava
ja esiintyvä aktiivinen humanisti.
...
Korkean akateemisen ja tieteellisen aseman rinnalla Georg
Henrik von Wright oli aktiivinen kulttuuripersoona. Jo 1950
luvulla hän kirjoitti teokseen Ajatus ja julistus
koottuja tyylikkäitä esseitä Tolstoin
ja Dostojevskin
ajatusmaailmasta sekä Spenglerin
ja Toynbeen
historian filosofiasta.
Essee
tiedon hyväksikäyttöön ja vaarallisuuteen
liittyvistä myyteistä - hyvän ja pahan tiedon
puusta, Prometheuksesta, Faustista herätti laajemmin
huomiota vasta ilmestyessään uudelleen teoksessa
Humanismi elämänasenteena (1981).
Kirjoituksissaan
ja haastatteluissaan von Wright otti harkitusti kantaa moniin
ajan ilmiöihin - Vietnamin sotaa ja asevarustelua vastaan,
ajattelun vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta. Hän arvosteli
länsimaisen elintason jatkuvaa kohottamista ja tieteellis-teknisestä
elämänmuodosta seuraavaa luonnon saastuttamista.
Harmaapäinen
akateemikko tuli tutuksi televisiosta, aikakauslehdistä
ja Helsingissä järjestetyitä rauhanmarsseilta.
Teos Tiede
ja ihmisjärki (1987) herätti kiihkeän debatin
myös Ruotsissa. Siitä käy kuitenkin ilmi, miten
tinkimättömästi von Wright aikalaiskriitikkona
piti kiinni ihmisen hyvästä humanismin perinteen
mukaisesti ja tieteellisestä järjenkäytöstä
ihmiskunnan viimeisenä toivona."
Ilkka
Niiniluoto
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian
professori ja vararehtori sekä Suomen filosofisen yhdistyksen
puheenjohtaja.
|
"Kun
Wittgenstein erosi Cambridgen-virastaan, hänen toivomuksensa
mukaisesti yliopisto kutsui 31-vuotiaan von Wrightin hänen
seuraajakseen keväällä 1948.
Von
Wright oli mennyt naimisiin Elisabeth
von Troilin kanssa 1941. Kaksilapsinen nuori
perhe asettui asumaan Cambridgeen uuteen kotiin, jossa itse
Wittgenstein ajoittain asui heidän vieraanaan.
Kun
syöpää sairastanut Wittgenstein kuoli 1951,
von Wright teki elämänsä vaikeimman päätöksen
ja palasi seuraavan vuoden alusta takaisin Helsingin yliopiston
professorin virkaan.
Samalla
hän yhdessä kahden muun perillisen kanssa sai
julkaisuoikeudet Wittgensteinin valtavaan käsikirjoitusten
ja muistiinpanojen kokoelmaan. Sen järjestäminen,
tutkiminen ja julkaisemien oli puolen vuosisadan mittainen
urakka ja vaativa kunniatehtävä."
Katkelmia
Ilkka Niiniluodon muistokirjoituksesta. Helsingin
Sanomat torstaina 19. kesäkuuta 2003.
|