|
|
Kansainvälisen
oikeuden näkökulma sotaan.
Sen lausuman mukaan, jonka tasavallan presidentti ja valtioneuvoston
ulko- ja turvallisuuspoliitinen valiokunta antoivat 20. maaliskuuta,
Suomi pitää "valitettavana sitä, että USA
ja sen liittolaiset ovat aloittaneet sotilaalliset toimenpiteet
Irakia vastaan. Voimatoimien käyttö ilman turvallisuusneuvoston
antamaa valtakirjaa ei ole hyväksyttävää".
Lausumassa ei oteta kirkasta ja selvää kantaa siihen ovatko
sotilaaliset toimenpiteet laittomia, vai eivätkö ole.
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kysymys on kuitenkin
selvä.
YK:n säännöt hyväksyvät väkivallan
käytön vain kahdessa poikkeustilanteessa. Ensimmäinen
poikkeus koskee sitä tilannetta , jossa YK:n turvallisuusneuvosto
päätöksellään antaa luvan väkivallan
käyttöön todetessaan uhkan rauhaa vastaan, rauhanrikkomisen
tai hyökkäyksen.
Mikään Irakia koskevista päätöslauselmista,
joita tähän mennessä on käsitelty, ei oikeuta
nykyiseen väkivallan käyttöön mukaanlukien usein
mainittu päätöslauselma 1441.
Toinen poikkeus koskee yksilöllistä tai kollektiivista
itsepuolustusta aseellista hyökkäystä vastaan YK:n
sääntöjen mukaisesti. Yhdysvaltain mukaan syyskuun
11. päivän terroristihyökkäys oli vastaavanlainen
aseellinen hyökkäys. Tämä perustelu ei kuitenkaan
oikeuta nykyisiin sotilaallisiin toimenpiteisiin., vaikka edellämainitut
hyökkäykset olivatkin aseellisia hyökkäyksiä,
koska ei ole pystytty osoittamaan, että Irak olisi ollut näiden
terroristihyökkäysten takana. Yhdysvallat on perustellut
sotilaallisia operaatioitaan ehkäisevänä itsepuolustuksena.
Sotatoimenpiteet esitetään välttämättömyytenä
ehkäistä vihollisen mahdollinen hyökkäys. Tällä
ei kuitenkaan ole mitään kansainvälisenn oikeuden
pohjaa. Kansainvälinen yhteisö ei ole nimittäin tähän
saakka hyväksynyt oppia ehkäisevästä itsepuolustuksesta.Yhdysvaltain
sotilaallisella toiminnalla ei ole mitään kansainvälisen
oikeuden tukea. Sota on laiton ja uhkaa kansainvälistä
oikeusjärjestystä.
|
|
|
|
|
Helsingin yliopisto/ Erik Castren-intsituutti:
Jan Klabbers, Martti Koskenniemi, Tuomas Kuokkanen, kansainvälisen
oikeuden professorit sekä 11 tutkijaa.
Lapin yliopisto: professori Kari Hakapää ja muut.
Turun yliopisto: rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuuttila sekä
3 tutkijaa.
Åbo Akademi, människorättinsitutet: professori
Martin Scheinin, professori Markku Suksi sekä 9 tutkijaa.
The Graduate Institute of Interbnational Studies, Geneve: Riikka
Koskenmäki.
Hufvudstadsbladet-lehden
Debatt-osasto 23.03.2003.
|
|
|