| etusivu
lukijoilta
urheilu
tv
kulttuuri musiikki
netti
asunto
ruoka
raha
pääkirjoitus
kirjoita!
ilmoita ilmaiseksi: osta&myy
tapaamiset
säälinkki
lahjoita ruokaa
hakemisto ja aiemmat
lehdet
kuvat
tietolinkit
info |
Suomen
kesän puolustus jatkuu:
"Miksi Sasi suosittelee kesien lopettamista?"
Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999
Kolumni-palstalla Tapani Pitzen
"Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Kimmo Sasi
(kok) esitti noin viikko sitten vanhan idean, että Suomessakin oli kouluissa
siirryttävä kahden lukukauden sijasta kolmeen lukukauteen.
Pitkän kesäloman sijasta meillä olisi pitkä kevättalven
loma, pitkä syysloma ja lyhyt elokuussa pidettävä kesäoma. Uutta ajatusta
perusteltiin kotimaan matkailun edistämisellä.
Jäin
oikein tosissani odottamaan, mikä Sasin todellinen motiivi oli.
Kotimaan matkailun edistämisidean mahouden voi varmistaa katsomalla
ikkunasta ulos. Juuri nyt alkavat viikonkin syyslomat ovat todellinen
pulma. Tähän vuodenaikaan ainoa järkevä lomailuidea on hypätä lentokoneeseen
ja matkustaa vähintään viisi tuntia suoraan etelään.
...
Olen vuosien ajan aina näihin aikoihin vuodesta mietiskellyt, millä
ihmisiä voi Suomessa kannustaa. Kun pimeys alkaa marraskuussa
toden teolla painaa päälle, elämänlaatu suorastaan romahtaa. Optiot,
bonukset ja suuret rahamäärät toki helpottavat tilannetta, mutta nekään
eivät pimeyttä poista, jos vaikkapa työnteko vaatii läsnäoloa Suomessa.
Geotaloudellisista
syistä johtuen meillä onkin käytettävissä yksi kollektiivinen palkitsemisjärjestelmä
ylitse muiden. Sen nimi on kesä.
.Se
ei tunnetusti ole kovin pitkä eikä millään tavalla luotettava. On olemassa
viime kesiä ja toissakesiä. Kesä auttaa niin duunaria kuin toimitusjohtajaakin
jaksamaan eläkeikään saakka, jonka jälkeen osa muuttaakin aurinkoisimmille
seuduille.
Kesä
ja sen muistot ovat suomalaisen elämänmuodon keskeisiä käyttövoimia.
Kesällä pidettävät lomat grilleineen, saunoineen, uimisineen ja kaljoineen
ovat syitä, joiden vuoksi kännykänkuoria jaksetaan prässätä myös marras-,
joulu- ja tammikuussa.
Sasin
poikkeuksellisen typerä idea siirtää kesälomia pois kesästä merkitsee
kansallisen menestysstrategiamme riskeeraamista.
Merkittävä
osa kansantulosta tehdään koululaisten vanhempien voimin. Kesän riistäminen
heiltä olisi typerää.
..."
Taloussanomat
lauantaina 30. lokakuuta 1999
Kolumni-palstalla Tapani Pitzen
Kirjoita
mielipiteesi suoraan
lomakkeelle!
|
Suomen
kesän puolustus jatkuu:
"Ei
kolmea vaan yksi lukukausi"
Helsingin Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999
Vieraskynä
- Pekka Koskinen
"Yhteisen
loman vietto on tärkeää sekä lapsille että vanhemmille. Se onnistuu
parhaiten niin, että koulut päättyvät toukokuun alussa ja alkavat syyskuun
alussa.
Asia
ei ole kiinni työpäivien lukumäärästä, vaan opetusjärjestelyjen muuttamisesta.
Ministeri Kimmo Sasi on ehdottanut, että Suomen kouluissa
otettaisiin käyttöön eurooppalaiseen tapaan kolmas lukukausi, jolloin
opetusta siirrettäisiin syksystä alkukesään. Hänen ehdotuksensa perustuu
matkailukauden pidentämiseen.
Talouden
hyvinvointi on tärkeää, mutta lapsista ei saa tehdä markkinahyödykkeitä.
Käydyssä
keskustelussa Sasille on jo huomautettu, että "turismista
vastaavalle ministerille olisi hyötyä myös siitä, että hän vastaisi
auringon noususta ja laskusta sekä ilmastosta ja sääoloista täällä meillä
pohjoisessa ja muualla Euroopassa".
Jos
näin olisi, se antaisi enemmän painoarvoa hänen nyt tekemälleen ehdotukselle.
Sään ottaminen huomioon koulunpidossa ei ole uusi asia. Voimassa olevaa
lainsäädäntöä valmisteltaessa "sammakkoprofessori" oli ennustanut tulevan
sään oikein, ja niinpä ministeriössä kahvitunnilla pohdittiin, voisiko
laki kuulua: "Koulu alkaa elokuussa. Päivämäärästä päättää opetusministeriö
hankittuaan sammakkoprofessorin lausunnon."
...
Meidän suurten ikäluokkien kesäloma oli kolme kuukautta. Maatalous tarvitsi
vielä ihmistyövoimaa, ja me opimme työnteon merkityksen ilman, että
koulun tarvitsi sitä opettaa. Sää oli aina aurinkoinen ja heinänteolta
välttyi vain hankkimalla kesäksi ehdot. Myös kaupungeissa asuvat sukulaislapset
tulivat tasaamaan maatalouden kesätyöhuippuja.
Tähän
perustuen olen 25 vuoden ajan päättänyt kevätjuhlapuheeni: "Toivotan
teille virkistävää kesää. Suosikoon sitä heinänteolle otollinen sää."
Sasi
perustelee ehdotustaan sillä, että suomalaiset koululaiset vanhempineen
muodostaisivat matkailuelinkeinolle perusasiakkuuden tasaisesti ympäri
vuoden. Elokuu on myös monen suomalaisen työssäkäyvän lomakuukausi.
Yhteisen
loman viettäminen vanhempien kanssa on tärkeää sekä vanhemmille että
lapsille. Nämä tarpeet sovitetaan parhaiten yhteen siten, että koulut
päättyvät toukokuun lopussa ja alkavat syyskuun alussa.
Lukuvuoden
aikana pidetään porrastetut syys- ja hiihtolomat sekä joululoma. Asia
ei ole kiinni työpäivien lukumäärästä, vaan opetusjärjestelyjen muuttamisesta.
Koulujen
kilpailu oppilaista ja samalla resursseista on johtanut kestämättömään
tilanteeseen. Oppimisen sijasta koulujen päätarkoitukseksi on noussut
oppilaan viihtyminen koulussa. Valinnaisuuden nimissä tarjotaan mitä
ihmeellisintä hömppää, ja erikoisin valinnaisaine saa suurimman
huomion.
Vähentämällä
turhanpäiväistä valinnaisuutta saadaan aikaa yhteisten aineiden opiskelulle.
Ajankäyttö on tehokkaampaa, koska hyppytunnit vähenevät.
Lukioissa
ja valitettavan monella peruskoulun yläasteella on käytössä jaksoluku.
Lukuvuosi on jaettu neljään, viiteen tai kuuteen jaksoon, jonka lopussa
on koeviikko. Järjestelmää perusteltiin aikoinaan pedagogiikalla, valinnaisuuden
toteuttamisella, yliopistomaisuudella jne.
Totuus
on tällä hetkellä toisenlainen. Viiden viikon ajan turhan suuri osa
oppilaista lepää edellisen koeviikon aiheuttamista rasituksista, ja
opettaja etenee niiden kanssa, jotka pärjäisivät missä järjestelmässä
tahansa. Sitten tulee koeviikko. Oppilaat ryhtyvät tuskaisina lukemaan
koetta varten, ja opettaja laatii jokaisesta opettamastaan kurssista
kokeen.
Yksi
lukukausi toisi enemmän aikaa opiskeluun Oppilaat käyvät aamulla kokeessa
ja moni lähtee lopuksi päivää lukemaan seuraavan päivän kokeeseen. Opettaja
valvoo kokeen ja pitää harventuneelle joukolle iltapäivän koulua. Illan
ja seuraavan yön aikana hän korjaa kokeet, että oppilaat tietävät ilmoittautua
uusintakokeisiin.
Kun
koeviikko on ohi, alkaa kaikki alusta edellyttäen, että oppilaat muistavat
mihin ovat ilmoittautuneet ja ryhmässä on tilaa. Koejaksoihin menee
vuosittain 6-7 viikkoa eli lähes 20 prosenttia työajasta.
Siirtyminen
takaisin yhteen jaksoon on erinomainen kilpailuvaltti koululle. Se tuo
yhden lukujärjestyksen, tasaa kokeet, tarjoaa kiireettömän työrauhan
ja hyvän opetuksen.
Vaikka
koulu alkaisi syyskuun alussa, niin yhden lukukauden koulussa käytettäisiin
enemmän aikaa opiskeluun kuin jaksojärjestelmää käyttävässä koulussa.
Oppilaat oppisivat pitkäjännitteiseen työhön ja opettajan työhuiput
tasaantuisivat ympäri vuoden.
Mitä
sitten kesällä tehtäisiin? Vietettäisiin loma yhdessä vanhempien kanssa
silloin, kun heidän työnantajilleen sopii, toivuttaisiin menneestä ja
kerättäisiin voimia tulevaan.
Tutustuttaisiin
työelämään, ei kouluaikana vaan kesällä. Palveltaisiin turisteja ja
tehtäisiin rutiinitöitä oikeissa työpaikoissa ja hoidettaisiin ympäristöä.
Palkantoivossa tai aatteesta. Mitä olisi kasvien kerääminen?
Opettaja
taas vietettyään lomansa ja palauduttuaan työkuntoon pitäisi työaikanaan
ja työnantajan kustannuksella huolta siitä, että alan viimeisin tieto
on hallussa eikä työssä uupuminen uhkaa.
Käytännön
aineiden opettajat tekisivät työpaikoilla töitä ja kielenopettajat kävisivät
keskustelemassa äidinkielenään meille vierasta kieltä puhuvien kanssa.
Jos
opettajien kokonaistyöajasta onnistuttaisiin sopimaan myös perusopetuksen
ja lukion osalta, ei edellä kuvattu yksi lukukausi syyskuun alusta toukokuun
loppuun olisi myöskään työmarkkinakysymys.
Ehdotukseni
yhdestä lukukaudesta on vapaasti työryhmän käytettävissä. "
PEKKA
KOSKINEN
Jurvan yläasteen rehtori ja OAJ:n I varapuheenjohtaja
Lue myös:
Kokoomusministerien
vauhti tasapainossa:
Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää.
Nettisanomat
torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Opettajat määräävät koulujen
lomat |
Finlandia
100 vuotta
4.11.1999
Aiemmat
jutut ja kuvat
Jutut
ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä
1999 Laukaassa ja Jyväskylässä. |
