JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2poistettu 09.12.2015). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm

VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm


Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2005/01/20/etusivu.htm
Tällä sivulla ei ole muutoksia.



Nettisanomat  20.01.2005


nettisanomat
torstaina 20.01.2005 "Laajakaistaa odotellessa." PM.
edellinen 13.01.2005 - seuraava 27.01.2005

Velallinen kulkemassa riisuttuna pankin oven ohi. Julkaistu ainakin 17.10.2002. Kuva: Pertti Manninen

"On myös moraalitonta, että pankeille on annettu oikeus periä luottotappionsa kahteen kertaan, ensin ne maksettiin veronmaksajilta puristetuin tukirahoin ja nyt niitä yritetään periä konkurssiin ajettujen ihmisten pienistäkin tuloista jo toiseen kertaan." Seppo Haavisto Äänekoski

Kokoelmasta kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.
"Sanomia suojatyöpaikasta." "Kommentteja ...."

Helsingin Sanomat. Janne Virkkunen vastaava päätoimittaja, Reetta Meriläinen päätoimittaja uutiset, Heleena Savela päätoimittaja, viikonlopputoimitus, Mika Pettersson toimituspäällikkö uutiset, Kimmo Pietinen toimituspäällikkö, uutiset, Pekka Kukkonen, toimituspäällikkö, kehitys. Julkaisija Helsingin Sanomat Oy.

Nettisanomat.com ja nettisanomat.fi. Pertti Manninen vastaava päätoimittaja.
Helsingin Sanomat torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Velkasuhteen perusteisiin tulee puuttua varovaisesti. (Kirjoitus kokonaisuudessaan.) Nettisanomat.fi torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Kännissä kirjoitettu.
"Suomalaisten mielissä on vielä synkkänä varjona se, miten lama tuhosi kymmenientuhansien ihmisten elämän. Muistissa on, miten pankit tuputtivat yrittäjille valuuttalainoja, ja kun sitten yrittäjät kahden peräätäisen devalvaation jälkeen kaatuivat velkoihinsa, samaiset pankit ottivat yritykset ja omakotitalot haltuunsa. Muistissa on myös, miten tuhannet ihmiset joutuivat maksamaan velkoja, joista he eivät edes ymmärtäneet olevansa vastuussa." Kymmenistä tuhansista velallisista ja tuhansista takaajista puhuminen on pilkkaamista. Ainakin yksi nolla perään niin mittasuhteet olisivat oikeammat. Maan suurimmalla päivälehdellä olisi resursseja selvittää asia kunnolla. Eräs yksityiskohta on huonosti kerrottu julkisuudessa: Takaajat luulivat takaavansa vain sitä velkaa, johon nimensä allekirjoittivat. Hokkus pokkus: Omavelkainen takaus tarkoittikin kaikkia velallisen kaikkia velkoja, siis myöhemminkin otettuja, joista takaajilla ei todella ollut mitään tietoa. Näin mummot ja vaarit lennätettiin pellolle omistamistaan asunnoista. Suomi on täynnä tällaisia tragedioita, joista on armeliaasti vaiettu.
"Suomi on tänään hyvin erilainen maa kuin oli se Suomi, joka syöksyi lamaan. Ylivelkaantunut ihminen voi nyt päästä velkajärjestelyyn ja yritys saneeraukseen, joiden jälkeen velat on nollattu. Ulosottoaika on rajattu korkeintaan 20 vuoteen, joten elinkäisessä velkavankeudessa ei suomalainen joudu enää elämään. Pankeille on asetettu velvoite kertoa ennen sopimusten allekirjoitusta velallisille ja takaajille näiden vastuista. Silti laman kokemukset pelottavat yhä monia ryhtymästä yrittäjiksi." Kaikki eivät pääse velkajärjestelyyn ja viisi tai kymmenen vuotta on aika pitkä aika velalliselle. Väärää tietoa: Velkavankeus on yksityishenkilöllä edelleen elinikäinen. Ulosottoaika on eri asia kuin velka-aika. Velka ei vanhene. Käytännössä se kai poistuu kuitenkin realismista, kun velallinen kuolee? Ja eikö 20 vuotta vankeudessa ole aika elinikäistä? Ihminen ei voi tehdä konkurssia niinkuin joku osakeyhtiö, jolloin velat häipyvät kertaheitolla. Yrittäjäksi ryhtyvät rohkeat, eivät suojatyöpaikan löytäneet erkkiliikaset. raimosailakset, annebrunilat tai jotkut jannevirkkuset ja kumppanit.
"Yritysten suuri määrä ei ole itseisarvo, mutta monien asiantuntijoiden mielestä Suomessa henkinen kynnys ryhtyä yrittäjäksi on liian korkea. Siksi Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yksi tavoite on madaltaa tätä kynnystä Yhdeksi keinoksi on mainittu konkurssimenettelyn nopeuttaminen ja kohtuullistaminen konkurssiin joutuneen yrittäjän kannalta. Oikeusministeriön asettama työryhmä on nyt selvittänyt mahdollisuutta, että konkurssiin ajautunut yrittäjä voisi kuitata kaikki konkurssivelkansa realisoimalla konkurssihetken omaisuutensa. Tällainen käytäntö on eri muunnoksina käytössä muun muassa Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. On myös esitetty, että kohtuuden nimessä yrittäjän koti tulisi suojata ja siksi tulisi kieltää yrittäjän oman asunnon käyttö lainojen panttina. Tätäkin työryhmä selvitti." Henkinen kynnys? Mitä se on muuta kuin materialistinen? Jos on riski, että kaikki menee ja sen jälkeen vaan kasvaa huimilla koroilla ja loput kuittaantuu vasta kuollessa, niin henkistäkö se on? Lääke tähän olisi tietenkin se, että vain osakeyhtiöitä saisi perustaa, nehän pääsevät veloistaan kertaheitolla tehdessään konkurssin. On kiva, että työryhmä selvittää, mutta olisi myös kiva, että jotakin konkreettista tehtäisiin, Ja olisi kiva, että maan suurin sanomalehti ottaisi reilusti kantaa asioiden puolesta, eikä vain tyytyisi piiloutumaan jonkun työryhmän rähmäisen kannan taakse.
Konkurssimenettelyn kohtuullistaminen varmastikin madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työryhmän tuli selvittää, onko kuitenkin muita syitä pitäytyä nykyisessä käytännössä, jossa konkurssiin ajautunut yrittäjä vastaa veloistaan tietyn ajan konkurssin jälkeenkin. Työryhmän enemmistö päätyi siihen, että konkurssimenettelyä ei tulisi muuttaa esitetyllä tavalla. (HS 19.1) "Tietyn ajan konkurssin jälkeenkin." Aika häveliäästi sanottu, kun yrittäjä joutuu vastaamaan niistä hautaan saakka! Tähän työryhmän enemmistö, pankkien juoksupojat: ... Etsin eilispäivän HS:n käsiini ja kuinka sattuikaan eihän niitä nimiä kehdattu kertoakaan! Oli siellä kyllä lopussa eriävästä mielipiteestä ihan ansiokkaasti: "Työryhmä jakautui kahtia juuri velkojen kertaluonteisen maksamisen kohdalla. Eriävän mielipiteen jättäneet Suomen yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen ja kauppa- ja teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies Jorma Immonen uskovat, että velkojen kertaluonteisen kuittaamisen myönteiset vaikutukset olisivat ylittäneet haitat. "Kansalaisille pitäisi antaa selkeä viesti siitä, ettei taloudellinen epäonnistuminen johda elinikäiseen velkaantumiseen", Rauno Vanhanen sanoi." (HS 19.01.2005 Oikeusministeriön työryhmä ei kannata kuittaamista kerralla.)
Työryhmän enemmistö korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä. Jos veloista voisi irrottautua vain konkurssihetkellä olevan omaisuutensa realisoimalla, se johtaisi velallisten käyttäytymisen muutoksiin ja velkojien suojan rapautumiseen. Konkurssimenettelyn keventämistä kannattavat arvioivat, että se vähentäisi niin kutsuttua harmaata taloutta. Toisaalta se myös avaisi epärehellisille yrittäjille lupaavat mahdollisuudet väärinkäytöksiin. Samanlainen väärinkäytösten vaara liittyy myös toiseen oikeusministeriössä työn alla olevaan selvitykseen, jossa tutkitaan, voitaisiinko luototietojen julkisuutta rajoittaa.


"... korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä."
"... käyttäytymisen muutoksiin ..."
"... suojan rapautumiseen ..."
" ... luottotietojen julkisuutta rajoittaa ..."
(HS 20.01.2005)

Yksimielinen työryhmä oli siitä, että asunnon panttausta ei tulisi rajoittaa, koska se johtaisi työryhmän arvion mukaan arvaamattomiin muutoksiin asuntorahoituksessa ja nostaisi luottojen hintoja. Tulihan se sieltä. Hetken kuvittelin, että kaikki eivät ole pankkien juoksupoikia. Näin esittävät vain sellaiset, jotka eivät suurin surminkaan uskaltaisi ryhtyä yrittäjiksi ja panttaamaan perheensä asuntoa!
Velkasuhde on yhteiskunnassa keskeinen oikeussuhde eikä sen perusteita ole syytä vakavalla tavalla horjuttaa. Laman ajoista on jo otettu pitkiä askeleita velallisen suojan parantamiseksi, ja uusia askeleita ollaan ottamassa. Velkasuhteen perusteita uudistettaessa tulee kuitenkin edetä varovaisesti, sillä toimivan talouden edun mukaista on sekin, että velkojan suoja on vakaalla pohjalla.

Kenen joukoissa seisot? Vahvemman oikeus jyllää. Kumpi on tärkeämpää "velkojan suoja vakaalla pohjalla" vai velallisen suoja vakaalla pohjalla. Jälkimmäisestä ei siis tarvitse välittää, eikä välitetä.

Kosmetiikkaa hautaan saakka!

Pertti Manninen, 20.01.2005, nettisanomat

Pääkirjoituksen laatijan nimeä ei ole mainittu. Lue myös! Kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.


Nettisanomat-sivuston kopiona nettiin maanantaina 2013-01-14.
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivustossa on tehty hovioikeuden määräämät lisäpoistot. Näin ollen asianomaisten henkilötiedot ovat tulleet julkisiksi. Asianomaiset ovat asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa, ja myyntipäällikkö Lauri Kara, Nordea Pankki Oy. (Tiistai 08.03.2016.)