Kuva1: Anneli Jäätteenmäki.
Kuva2. Syytekirjelmässä käytetään Jäätteenmäen toiminnasta sanaa "taivuttaa".
Helsingin Sanomat. 24.12.2003.
Syyttäjä:
Jäätteenmäki tivasi tietoja
Syytekirjelmän mukaan Jäätteenmäki pyysi salaista Irak-asiakirjaa toistuvasti.
Manninen toimitti oppositiojohtajalle vaalien alla tietoja 40 asiakirjasta.
Oppositiojohtaja Anneli jäätteenmäki (kesk) pyysi presidentin avustajalta Martti Manniselta viime talvena toistuvasti salaista Irak-asiakirjaa, josta Irak-vuodon tutkiminen sai alkunsa.

Näin asian näkee valtionsyyttäjä Martti Kuusimäki Irak-vuotoa koskevassa syytekirjelmässä, jonka Helsingin käräjäoikeus päätti tiistaina julkistaa.

Kyse on asiakirjasta, joka koski edellisen pääministerin Pavo Lipposen (sd) ja Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin keskusteluja Irakin-kysymyksestä.

Helsingin Sanomat. 24.12.2003.

nettisanomat.com 1999 alkaen

Torstaina joulupäivänä 25.12.2003.
Helsingin Sanomat kiukutteli tasavallan presidentin juhlahaastaattelussa!
Toimittajan johtopäätös presidentin Nato-empivyydestä, jonka toivottavasti ymmärsi olla sanomatta haastattelutilanteessa, oli seuraava: "Selvää tekstiä: olli kiviset ja paavolipposet saavat siis vapaasti keskustella, mutta sotilasliittoon ei taideta mennä ainakaan vielä ensi vuonna." Helsingin Sanomat. Arto Astikainen. Keskiviikkona 24.12.2003.

Presidentti Tarja Halonen täyttää tänään 60 vuotta.
Kuva: "Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa". Tarja Halonen oikaisee heti, kun haastattelija siteeraa uutta perustuslakia huolimattomasti.
Halonen: Nato -jäsenyydestä tekee ehdotuksen presidentti.
"Minulla ei ole sellaista uuta tietoa, joka aiheuttaisi ehdotuksen tarpeen"
Presidentti Tarja Halonen katsoo, että ehdotuksen tekeminen Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon kuuluu tasavallan presidentille. Jos jäsenhakemusta ryhtyy panemaan vireille joku muu, lähinnä hallitus, sen "ainakin pitäisi varustautua tietämään presidentin kanta".

Syy tähän marssijärjestykseen on yksinkertainen. "Presidentti perustuslain mukaisesti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", Halonen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

"Minulla ei ole mitään sellaista uutta tietoa Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, joka aiheuttaisi minulle sellaisen ehdotuksen tekemisen tarpeen", presidentti sanoo Nato-jäsenyydestä. Turvallisuuspolitiikassa voi päätelmiä tehdä vasta sitten, kun EU on saanut uuden perustuslaillisen sopimuksen ja lähtenyt sitä toteuttamaan. KOTIMAA A 7. Helsingin Sanomat. Arto Astikainen. 24.12.2003.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. 24.12.2003. Aukeama: Sivut A6 ja A7.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Susanna Reinboth 24.12.2003.

Syyttäjä: Anneli Jäätteenmäki pyysi salaista Irak-tietoa Manniselta toistuvasti
Jäätteenmäki sai tiedon salaisesta Irak-asiakirjasta ensin suullisesti.
Helsingin käräjäoikeus päätti julkistaa koko syytteen.

Entinen pääministeri, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki (kesk) pyysi syytteen mukaan presidentin entiseltä avustajalta Martti Manniselta salaista asiakirjaa toistuvasti.
Asiakirja WASB-050 koski silloisen pääministerin Paavo Lipposen ja Yhdysvaltain presidentin George Bushin välisiä keskusteluja Irakin tilanteesta. Lipponen tapasi Bushin Washingtonissa joulukuussa 2002.

Tiedot ilmenevät valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen syytekirjelmästä. Helsingin käräjäoikeus päätti tiistaina, että syyte on julkinen.
Mannista syytetään virkasalaoisuuden rikkomisesta ja Jäätteenmäkeä yllytyksestä tai avunannosta siihen,
Syyttäjä vaatii molemmille sakkorangaistusta.
...

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Susanna Reinboth 24.12.2003.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Atte Jääskeläinen 24.12.2003.

"En ollut näitäkään muistioita pyytänyt"

Kuvasuurennos: Jäätteenmäen ydinväite tuli puheeseen viime hetkillä.

Pääministeri Anneli Jäätteenmäki antoi 18. kesäkuuta eduskunnalle ilmoituksen, jossa hän sanoi eduskunnan pöytäkirjan mukaan muun muassa seuraavaa:

...
"Antaessani Irak-vuotoa koskevan todistajalausunnon viranomaiselle 11.6 kerroin, että nettisivuillani ja vaalikeskusteluissa esittämäni tiedot perustuivat Martti Manniselta faksilla saamiini kahteen niin sanottuun briefing-muistioon, joista toinen oli Mannisen kirjoittama ja touinen kooste, joka myöhemmin on ilmennyt koosteeksi ulkoministeriön Grossman-asiakirjasta."

"En ollut näitäk'ään muistioita pyytänyt, ja ne tulivat minulle yllätyksenä. [hälinää] - En ollut pyytänyt, ja ne tulivat minulle yllätyksenä."

Kuva: Anneli Jäätteenmäki ilmoitti eduskunnassa, että Martti Manninen toimitti hänelle muistioita pyytämättä. Tuolloin otetusta uutiskuvasta tehty osasuurennos kertoo, että lause oli lisätty käsin puheen tekstiin.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Atte Jääskeläinen 24.12.2003.

Nettisanomat.com. Pertti Manninen. Torstaina 25.12.2003.

Kommentti 1. Kuka huusi eduskunnassa: "Valehtelet!"

Eduskunnan pöytäkirja on puutteellinen, koska kyseinen huuto on merkitty vain "[hälinää]". Suorassa tv-lähetyksessä kansalaiset kuulivat huudon ja senjälkeen se on moneen kertaan tullut televisiossa useilta kanavilta. Ketä tässä suojellaan? Ainakin Anneli Jäätteenmäen paperit on onnistuttu kuvaamaan!

Kommentti 2. Onko valtionsyyttäjä erehtynyt asiakirjoista?

Syytekirjelmässä puhutaan salaisen asiakirjan WASB-050 luovuttamisesta.

Iltalehti väittää asiakirjan olleen WASBH-050. Kuka oikein valehtelee tai onko asiakirjoja ollut useita eri versioita? Mitkä niistä siinä tapauksessa ovat olleet salaisia? Sekavalta näyttää.

Nettisanomat.com. Pertti Manninen. Torstaina 25.12.2003.

Vertaa allaolevaa syytekirjelmää ja sen alla olevaa Iltalehden salaiseksi väittämää asiakirjaa!

KOTIMAA A 7.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Arto Astikainen. Keskiviikkona 24.12.2003.

Kuva: "Vähemmästäkin sitä ryhtyy yhteiskuntaa muuttamaan kuin siitä, että on syntynyt jouluaattona ja nimi puuttuu kalenterista", Tarja Halonen sanoo ja nauraa makeasti itselleen.
"Presidentti ei voi olla reservissä"
Tarja Halonen sanoo, että presidentin pitää olla mukana politiikan arjessa.
"Olen koko ikäni tuntenut, että olen vähän toisten tiellä. kun olen syntynyt jouluna".
...
"Minusta tuntuu, että kritiikki tulee siitä, että useimmiten arvostelijat olisivat toivoneet toisenlaista päätöstä. Kun sellaista ei ole tullut, on koettu, ettei ole tietoa, ei johdeta. Pitäisi puhua oikeilla sanoilla, sanoa suoraan. Ei ole tullut niitä liittymispäätöksiä."

Liittymispäätökset tarkoittavat tietenkin Natoa . Nyt on oikea hetki kysyä Haloselta suoraan, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

"Minulla ei ole mitään sellaista uutta tietoa Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, joka aiheuttaisi minulle sellaisen ehdotuksen tekemisen tarpeen", Halonen vastaa rauhallisesti kakistelematta.

"Asiassa on erilaisia näkökohtia ja näkökulmia. Kun ei ole mitään ehdotonta aikarajaa eikä kiirettä, niin annetaan kaikkien keskustella", presidentti lisää.

Selvää tekstiä: olli kiviset ja paavolipposet saavat siis vapaasti keskustella, mutta sotilasliittoon ei taideta mennä ainakaan vielä ensi vuonna.

"On hyvä muistuttaa, että olen ollut ulkoministerinä ja presidenttinä tekemässä voimassa olevaa turvallisuuspoliittista selontekoa. Jos olen sitä mieltä, mitä olin selonteosta päätettäessä, ei kai sen pitäisi olla politiikassa omituista."

"Luulen, että uusi Eurooppa näkyy vasta sitten, kun EU on saanut uuden perustuslaillisen sopimuksen ja lähtenyt sitä toteuttamaan. Sitten voi vetää johtopäätöksiä."

Halosen Nato-kannanotosta käy ilmi, että hänen mielestään ehdotuksen tekeminen Suomen Nato-jäsenyydestä kuuluu presidentille.

"Ainakin pitäisi varustautua tietämään presidentin kanta, koska presidentti perustuslain mukaisesti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", Halonen täydentää.

Pian neljä vuotta on ollut käytössä uuden perustuslain pykälä, joka määrää presidentin ja hallituksen johtamaan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa. Johtuisiko ulkopolitiikan nykyinen sekavuus siitä?

"Ei, vaan presidentti johta yhteistoiminnassa hallituksen kanssa", Halonen keskeyttää kysyjän ja tarkentaa perustuslain sanamuotoa. Hän painottaa sanoja presidentti ja johtaa.

Halosen mukaan yhteistoiminta on "alkuun päästyään toiminut ihan hyvin".

Käytännössä se tapahtuu Valtioneuvoston linnassa hallituksen istuntosalin ja presidentin esittelysalin välisessä huoneessa.

Siihen pöydän ympärille kokoontuvat perjantaisin presidentti sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta. Toisella puolella pöytää istuu presidentti, häntä vastapäätä pääministeri, heidän välissään valiokuntaan kuuluvat ministerit.

Kokouksissa on sovittu kaikki EU:n perustuslakineuvottelujen turvallisuuspoliittiset käänteet, joista on syksyn aikana riittänyt puhetta.

Halonen ei ymmärrä ehdotuksia, että presidentti jäisi kokonaan syrjään EU-asioista ja siirtyisi varalle reserviin odottelemaan, josko valtionpäämiestä tarvitaan jonkin kriisitilanteen ratkaisemisessa.

"Ei sellaista mahdollisuutta ole, että joku käsittelisi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa olematta millään tavalla yhteydessä Euroopan Unioniin. EU tulee kaikesta läpi. Suomi on kaikessa osa EU:ta".

"Presidentin pitää olla arjessa mukana. Sellaista vaikuttamismallia ei ole, joka olisi vain pyhäpäivisin käytössä. Presidentti ei voi olla vain reservissä. Se ei toimi. Minä en ainakaan uskaltaisi vaikeina aikoina turvautua reserviin, jota ei ole kokeiltu käytännössä", Halonen selventää näkemystään.
...
Helsingin Sanomat. Arto Astikainen. Keskiviikkona 24.12.2003.

Kuva2: Syntymäpäiväkakkua tarjottiin kahvikonsertissa sunnuntaina. Presidentti leikkaa, rouva Tellervo Koivisto odottaa vuoroaan.
Kuva3: Kumulan siirtolapuutarhan kesäasukas Marita Nordman (edessä) kirjoittaa onnitteluaan puutarhanhoitoa harrastavalle presidentille. Onnittelukirja oli esillä Linnassa maanantaina.

Helsingin Sanomat. 24.12.2003.

Jäätteenmäki on 28.1.2003 tahallaan taivuttanut Mannista edellä syytekohdan 1 kohdassa l) tarkoitetuin tavoin syyksi luettavaan virkasalaisuuden rikkomiseen tai ainakin edistänyt sanottua rikosta pyytämällä tätä toistuvasti luovuttamaan hänelle mainitun salaisen asiakirjan WASB-050 tai ainakin laatimaan siitä tiivistelmän voidakseen käyttää sen sisältämää tietoa täsmällisessä muodossa myöhemmin huväkseen.

Jäätteenmäki on 28.1 ja 24.3.2003 välisenä aikana tahall... taivuttanut Mannista ... syyte...

Lähde: Iltalehti tiistaina 11.3.2003.

1 Washingtonin suurlähetystön salasanoma UM:lle No WASHB-050, 8 s.
Päivätty 10.12.2992
Saapunut 11.12.2002 klo 6:00, jaettu 8:00
Asia: Pääministeri Lipposen vierailu Washingtonissa 7.-9.12.2002: Keskustelut presidentti Bushin ja varapresidentti Cheneyn kanssa.
Tapaaminen presidentti Bushin kanssa
Läsnä: Lipponen, presidentti Bush, Colin Powell ja virkamiehiä.
Lipponen onnitteli Yhdysvaltoja siitä, että maa on noussut Suomen ohi ykköseksi Wold Economic Forumin kilpailukykytutkimuksessa.
Presidentti Bush ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti Suomen hallitusta Irakin tilannetta koskevista kannanotoista ja liittymisestä koalitioon.
Lipponen kertoi tasavallan presidentin ja hallituksen päätoksestä suhtautua myönteisesti Yhdysvaltain pyyntöön olla mukana mahdollisen konfliktin jälkeisen Irakin vakauttamisessa humanitaarisen avun ja rauhanturvatoiminnan kautta.
Presidentti Bush totesi arvostavansa Suomen suhtautumista tilanteeseen ja kiitti päätöksestä.
Lipponen kiitti presidentti Bushia johtajuudesta pyrkimyksissä rakentaa kansainvälistä koalitiota.
Lipponen kiitti presidentti Bushia globaalista johtajuudesta syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen ja totesi Suomen olevan Yhdysvaltain liittolainen terrorismin vastaisessa taistelussa.
Presidentti Bush vahvisti asian nä (puuttuu) olevan ja kiitti Suomea panoksestamme.
Lähde: Iltalehti tiistaina 11.3.2003.

Irak-vuoto. Asiakirjat.
11.3.2003. Ilta-Sanomat.
11.3.2003. Iltalehti.
12.3.2003. Ilta-Sanomat.
12.3.2003. Iltalehti.
8.5.2003. Ilta-Sanomat. Uusia!

25.12.2003. Vaiettu rikos. Iltapäivälehtien salaisten asiakirjojen vuotoa ei edes pyritä selvittämään, koska lehdet suojelevat tietolähdettään!
02.10.2003. Irak-vuoto. Huipennus! Wuori: Myös Jäätteenmäkeä epäillään Irak-vuodosta iltapäivälehtiin. Helsingin Sanomat 27.09.2003.